maanantai 5. tammikuuta 2015

KUNDALIINIJOOGAKURSSILLA

Wau, mikä viikonloppu takana! Osallistuin Moolassa järjestetylle Kundaliinijoogakurssille, ja laitankin tähän heti alkuun jälleen HIPPIVAROITUKSEN: hipit ja hippimieliset vaivautukoon, ei-hippien kannattaa skipata tämä postaus… ;) Mulla ei valitettavasti ole viikonlopusta yhtään kuvaa, halusin nimittäin keskittyä 100% kurssiin ja ennenkaikkea itseeni. Jätin siis kameran kotiin. Kaivelin kuvitukseksi arkistojen aarteita, jotka ehkä vastaavat vähän mun viime päivien mielenmaisemaa… :)


Kävin pari vuotta sitten Kundaliinijoogatunneilla, mutta harrastus jäi kiireiden sun muiden varjolla… Oon lukenut useita aihetta käsitteleviä kirjoja, ensimmäisen opuksen hommasin jo yli 10 vuotta sitten. Kundaliiniasiat on siis kiinnostaneet jo hyvän tovin. Bongasin tämän viikonloppukurssin sattumalta, kun tuossa joulukuun puolessavälissä tunnustelin omaa voimaantunutta olotilaani. Kirjoitin tänne blogiinkin, kuinka tuntui, että jokin lukko sisälläni aukesi, ja mielettömät energiat lähtivät liikkeelle. Oli tosi vahva olo. Tuntui, että näen kirkkaasti kauas, ja että sisälläni on samaan aikaan tyyntä ja rauhallista. Samantyyppistä kirkasta rauhaa muistin kokeneeni Kundaliinijoogaharjoitusten jälkeen, joten päätin Googletella ja tutkailla, josko eteeni sattuisi jotain mielenkiintoista. Ja näinpä sattui, eli tuo viime viikonlopun kurssi. Vetäjänä oli vielä sama Kundaliinijoogaopettaja, Sat Darshan, jonka tunneilla kävin silloin pari vuotta sitten.



Mitä se sellainen Kundaliini oikein on? Se on meissä kaikissa asusteleva luomisvoima ja luova energia. Se ei siis ole mitään varsinaista ainetta, vaan nimenomaan energiaa, joka parhaimmillaan kiertää kehossa ja mielessä ohjaten meitä kohti kokonaisvaltaista tasapainoa. (= mun tiivistetty tulkinta aiheesta, Goglettamalla löytyy syvällisempää infoa!) Tuo energia ei aina kierrä optimaalisella tavalla, vaan se on ikäänkuin lepotilassa ja kaipaa herättelyä! Tähän herättelyyn ja energian nostattamiseen pyritään Kundaliinijoogaharjoituksilla. Kundaliinin nostattaminen on aikamoista puuhaa! Tärkeässä roolissa on itse fyysisen harjoituksen, eli Kriyan ohella vahva hengittäminen, keskittyminen, meditoiminen ja mantrojen laulaminen.


Koska mä olen sydämeltäni ja sielultani ikuinen hippi, uskon täysillä energia-asioihin, varsinkin ton loppuvuoden energiasysäyksen jälkeen vielä entistä enemmän! Onneksi kurssi sattui juuri tälle viikonlopulle, nimittäin mainitsin viime viikon maanantaina, kuinka musta tuntui, että se mieletön energialataus oli kadonnut kuin tuhka tuuleen yhden yön aikana. Myöhemmin viikolla totesin, että vetelin mustiin mm. pms-oireilun takia, mutta silti: The Magic Was Gone… Jäin kaipaamaan sitä kirkasotsaisuutta, jonka siivittämänä joulukuun loppupuoli jäi omiin historiankirjoihini yhtenä parhaista ajanjaksoista pitkään aikaan. En ajatellut pääseväni kurssilla siihen samaan euforiseen tilaan missä leijailin koko joulunajan. Olin kuitenkin aika varma, että saisin vahvistusta ajatukselleni siitä, että tuo kyseinen tunne oli nimenomaan oman luovan energiani heräämisen aikaansaamaa.


Kurssi alkoi perjantai-iltana, jolloin tehtiin mieltä ja kehoa puhdistava harjoitus. Lauantain aiheena oli sydäncharan avaaminen, ja eilinen mentiin meditatiivisemmissa tunnelmissa. Kunakin päivänä tehtiin n. 90 minuutin joogaharjoitus sekä kuunneltiin päivän aiheeseen liittyviä ajatuksia. Yksi Kundaliinijoogan tunnuspiirre on vahva palleahengittäminen, jota kutsutaan Tulihengitykseksi. Se yhdistettynä liike-energiaan ja jooga-asentoihin, HUHHUH! Olin koko viikonlopun tosi voipunut ja uni tuli aikaisin, lauantaina oli pakko nukkua pienet päikkäritkin. Mutta olin voipunut positiivisessa mielessä! Oli ilo huomata, että harjoitusten tekeminen, hengittäminen ja keskittyminen sujuivat helpommin kuin edellisen kerran Kundaliinijoogaillessani pari vuotta sitten. Vaikka olen edelleen jäykkä, sain tehtyä vartalontaivutukset, -kierrot, sun muut niin, että hengitys pysyi mukana, eikä homma mennyt äheltämiseksi. Keskittyminen ja meditoiminen uuvuttivat myös henkisesti, mutta olo kurssin jäljiltä on kaikenkaikkiaan tosi hyvä! Käytiin eilen illalla vielä uimassa äidin kanssa, se oli ihan täydellinen päätös tälle mun omalle pienelle retriittiviikonlopulle!

Tänään sitten luvassa treenit Monnan kanssa, ja niiden päätteeksi meinaan pulahtaa taas altaaseen! Tasan kahden viikon kuluttua lähden sinne Meksikoon surffia opettelemaan, joten paree totutella vedessä lutraamiseen! :D

Photobucket

6 kommenttia:

  1. Haha. Mää en todellakaan usko tuohon hippijoogasysteemiin, mutta musta on ihana lukee näitä juttuja kun ne on kirjoitettu suoraan sydämestä :)
    p.s Ootan hurrrjasti surffikuvia. (Tai siis otatko sää sinne kameraa? Ainahan on tietty pinterest missä voi kuolailla aaltoja ja surffilautoja [....ja niitä surffaripoikia]<3. Voi kun määki pääsisin!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Hilla! Kiva, että luit postauksen varoituksesta huolimatta! ;) Ja juu, sydämestä mä aina kirjottelen, olipa kyse treenaamisesta, syömisestä, energioista, tai vaikkapa huulipunien koostumuksien vertailusta. Kamera lähtee ehdottomasti mukaan Meksikoon!!! Jään retriittiviikon jälkeen vielä hengailemaan sinne päin n. 10 päiväksi, ja tuttu valokuvaaja tulee mestoille kans. Blogissa helmikuun alkupuolella luvassa siis huikeita surffi(poika)kuvia! :D

      Poista
  2. Wau! Tätä voisi olla siistiä kokeilla. Meinaatko jatkaa kundaliiniharjoituksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Anonyymi. Meinaan jatkaa Kundaliiniharjoituksia, kannattaa kokeilla jos yhtään kiinnostaa! Käyn myös Astangajoogassa aamuisin, ja voin sanoa, että on todella eri tyyppistä joogailua, kuin se! Molemmat kivoja, mutta Kundaliinijoogan avulla pääsee kyllä todella syvälle itseensä, jos niin haluaa! :)

      Poista