laihisraivarit

VIIKKOPAINO

2012-01-30T06:23:00.004+02:00

Mälsää. Ensimmäinen viikko takana ja paino on noussut 300 g. Mutta enpä hättäele, istun mättäälle: kokemuksesta tiedän, että niinhän sillä painolla on tapana suhata. Ei sinänsä mikään ihme, ettei se lähtenyt vauhdilla alas, en nimittäin ole muuttanut mitenkään överiradikaalisti ruokailutottumuksiani. Herkut on jääneet, verrattuna "normaaliin" jatkuvaan pullanpuputtamiseeni. Tosin menneenä viikonloppuna olen kyllä vetänyt vaaleaa leipää oikein kaksin käsin. On se kumma, että normaalisti en syo sitä lainkaan, mutta nyt kun se kuuluu kiellettyjen aineiden listalle, niin kas kummaa kun yhtäkkiä sitä onkin ihan pakko saada. Meillä ei itseasiassa edes koskaan ole vaaleaa leipää kotona, mutta mies oli vatsataudissa ja se oli ainoa mikä hänele (ja näköjään itselleni) maistui... No niin, valitus sikseen ja kohti uutta työviikkoa!

AJATUKSIA AAMUTUIMAAN

2012-01-29T07:10:00.003+02:00

Ensimmäinen viikko alkaa olla takanapäin. Olen käynyt pari kertaa "salaa" vaa'alla ja jälleen kerran ärsyyntynyt siitä, että paino heilahtelee päivittäin niin paljon. Pitäisi ihan tosissaan pysyä siinä lupauksessa, ettei ramppaa punnitsemassa itseään, kuin max pari kertaa viikossa. Olin vaan alkuviikosta niin iloinen kun grammat tippuivat pikkuhiljaa. Edes Kello viiden tee ei hetkauttanut puntaria. Paitsi hetkautti ehkä sittenkin, nimittäin loppuviikosta tuntuu, ettei paino ole muuta kuin noussut! Yhdessä vaiheessa luku oli jo kilon enemmän, kuin maanantain viikkopunnituksessa ja sekös vasta kismitti. No, en käynyt vaa'alla eilen, enkä aio tehdä sitä tänään. Huomenna sensijaan on taas virallisen punnituksen aika.

Muuten viikko on mennyt ihan kivasti. Liikuntatunteja ei ikävä kyllä ole tullut riittävästi. Kävin ainoastaan tiistaina jumpassa, keskiviikon afrotanssitunti jäi väliin Cosmo-gaalan takia, eilen tein 45 minuutin sauvakävelylenkin ja tänään meinaan mennä joko jumppaan tai lenkille. Olen ottanut tavoitteeksi 4 tuntia liikuntaa per viikko. Sen ei todellakaan pitäisi olla mahdoton tehtävä, mutta edelleen meinaa laiskistus iskeä aika ajoin. Olen ilmoittautunut torstai-illan tanssitunnille, mutta jostain kumman syystä olen ollut kahtena viimeisenä torstaina niin väsynyt, etten ole yksinkertaisesti saanut raahattua itseäni tanssimaan. Typerintä tässä on se, että kyseinen tanssisali on 5 minuutin kävelymatkan päässä kotoani. TÄSSÄ JA NYT LUPAAN MENNÄ TULEVANA TORSTAINA!!!

Saliharjoittelua kaipaan. Olen laittanut jääkaapin oveen vaihekuvat edelliseltä, vuoden 2009 Laihisraivarointikierrokselta. Voi jestas, että se viimeisin kuva on upea! Kroppani näytti niin hyvänmuotoiselta ja hoikalta ja ennenkaikkea lihakseni erottuivat. Harmillisinta on se, etten edes oikein arvostanut vartaloani tuolloin. Vasta nyt, 6 kg pyöreämmässä kunnossa haikailen melko tasan 2 vuotta sitten otetun kuvan muotojen perään. Ja ne muodot olivat puhtaasti ruokavalion ja saliharjoittelun tulosta. Tai en tiedä voiko sitä edes kutsua saliharjoitteluksi... Kävin ainoastaan kerran viikossa Personal Trainer-Paula Kujalan kanssa hikoilemassa. Tässäpä nyt sitten pohdin, että millaisen kropan voisinkaan saada aikaan, jos Paula auttaisi jälleen alkuun ja sitten kävisin vielä itsekseni pari kertaa päälle. + tietenkin jumpat ja tanssit! Olen jo itseasiassa ollut yhteydessä Paulaan, mutta kalenterista löytyisi molemmille sopivia aikoja vasta helmikuun puolessavälissä. Toisaalta parempi sitten, kuin ei koskaan!

Elämänrytmini on muuten jostain syystä kääntynyt päälaelleen. Olen herännyt tällä viikolla joka arkipäivä viimeistään 6.30 ja mennyt nukkumaan todella aikaisin. Olen päättänyt kuunnella kehoani ja tällaista rytmiä se näköjään tykkää pitää yllä. Eilen heräsin kuin taikaiskusta tasan kello kahdeksan ja illalla simahdin ennen, kuin Avara luonto oli ehtinyt loppua. (Onneksi se tulee puolen tunnin kuluttua uusintana!) Sanoin miehelleni, että taidan olla tulossa mummoksi...! :D Oli miten oli, tämä tuntuu nyt hyvältä. Olen ennen ollut tosi aamu-uninen ja kadehtinut niitä, jotka jaksavat herätä ja lähteä vaikkapa lenkille ennen työpäivää. Toistaiseksi en ole näinä aamuhetkinäni harrastanut minkäänlaista aktiviteettia. Kunhan lueskelen rauhassa lehtiä ja blogeja ja katselen ikkunasta aamun valkenemista. Ihana aloitus päivälle.

Kuullaan taas huomenissa lukujen kera.

Ps. Laitan nuo vaihekuvat tänne blogiin ensi viikolla!

KELLO VIIDEN TEE

2012-01-25T07:03:00.006+02:00

Kaksi päivää vuoden 2012 raivarointia takana ja edelleen mieli ja ajatus kirkkaana pusken kohti maalia. Mietiskelin äsken vuoden takaista raivarointiyritystäni ja kesän 2011 tavoitevaatteita. Niinhän siinä kävi, että kaikki nuo + liuta muita kesäihanuuksia jäi kaapin pohjalle odottelemaan parempia aikoja. Ja päätös on vakaa: paremmat ajat koittavat muutaman kuukauden kuluttua. Kirjoitin eilen, että pääsen kesälaitumille juhannuksen jälkeen, mutta ennen sitä, toukokuun lopulla on tulossa yksi duunireissu, mikä toimii myöskin kimmokkeena. Tuo reissu ei suuntaudu mihinkään rantakohteeseen, mutta johonkin kivaan kaupunkiin kuitenkin. Ja silloin viimeistään on aika kaivaa naftaliinistä yksi sun toinen vaate....

Kaapissani odottelee pari talvisempaakin tavoitevaatetta. Niistä eniten himoitsen nahkahousuja, jotka tilasin netistä loppusyksystä. Vaikka tiesinkin, että kiloja on kertynyt, luonne ei antanut periksi tilata oikeaa kokoa. Ostin siis nahkaihanuudet koossa 38 ja reisiinhän ne jumittui! Hiukan ketutti, mutta nyt siis päättäväisesti kohti kolmekasia. (luulen itseasiassa, että kyseiset housut ovat todellisuudessa lähempänä kokoa 36, sen verran piukeasta mallista on kyse.)

Eilinen meni syömisten osalta muuten hyvin, paitsi että iltasella tein "sovitun retkahduksen". Meillä on ystävieni kanssa kerhon tapainen ja eiliselle oli buukattu tämän vuoden aloitustapaaminen Hotelli Kämpin Brasseriessa. Nautimme siis Kello viiden teen, johon kuuluu teetarjoilun lisäksi kolmioleipiä, skonsseja, macaroons-leivoksia ja muita herkkuja. Olin jo sopinut itseni kanssa, että muutaman pistelen poskeeni hyvällä omallatunnolla. Varotoimenpiteenä olin pukenut teemekkoni alle Spanxit, ne nimittäin kurovat keskivartaloa sen verran tehokkaasti kasaan, ettei ole edes mahdollista ahtaa kupua täyteen. Toimi! :)

Nyt sitten kohti uutta päivää. Tänään olen menossa ensin meikkikoululle opettamaan viime viikolla aloittaneelle uudelle ryhmälle silmänmuodoista ja niiden korjaamisesta meikillä. Iltapäivässä on erään uuden tv-ohjelman pilottijakson kuvaukset. Olen siis itse meikkipensselin varressa, en kameran edessä! Ja illalla vielä käyn pyörähtämässä Cosmopolitan Beauty Awards-gaalassa, jossa olen ehdolla vuoden kauneusvaikuttajaksi. Saas nähdä kuinka käy. Oma veikkaukseni on, että Viivi Pumpanen korjaa potin. :)

Kuullaan taasen!

TÄÄLLÄ OLLAAN TAAS!!!

2012-01-24T07:07:00.004+02:00

Vihdoinkin se on tapahtunut: into itsestä huolehtimiseen on palannut. Aikansa se otti, yhden kirjaprojektin verran tarkalleen... Mutta tällä hetkellä mieli on täynnä virtaa ja voimaa, jonka avulla aion vihdoinpäästä siihen 10.8.2009 asettamaani tavoitteeseen, eli 55 kilon elopainoon. Keinot on samat, kuin ensimmäisessä laihisraivaipuuskassani syksyllä 2009. Välttelen nopeita hiilareita, syön paljon kasviksia ja proteiinia + jätän herkut pois.

Aloitin uuden pinnistyksen eilen, 23.1.2012. Lähtöpaino on tällä kertaa 63,7 kg ja takarajaksi tavoitteelleni olen asettanut 23.6.2012. Tasan viisi kuukautta siis. JA tuo kyseinen päivämäärä on myös syntymäpäiväni, täytän silloin 33 vuotta. JA se on juhannusaatto. JA eräs työprojektini päättyy juurikin juhannukseen, eli pääsen kirmaamaan kesälaitumille. Toisinsanoen monta hyvää kimmoketta näyttää tuolloin solakalta ja olla tosi tyytyväinen omaan peilikuvaan.

Yritän parhaani mukaan kirjoitella tänne ainakin muutaman rivin päivittäin. Aina se ei varmasti tule onnistumaan, mutta teen parhaani. Nyt kun mieli ei ole ankkuroituneena kaikenmaailman omiin jättiprojekteihin, aion kohdentaa energiani omaan hyvinvointiini ja ruokailu- ja liikuntatottumuksien muuttamiseen.

Kuullaan pian, kivaa olla taas linjoilla!!! :)

TAKAISIN LÄHTÖRUUTUUN

2011-05-16T07:53:00.002+03:00

Mitä tapahtuu kun ei liiku lainkaan ja tunkee suuhunsa kaiken, mitä eteen sattuu? Tapahtuu se, että painokäyrä kääntyy ihan väärään suuntaan, ylöspäin. Niin juuri on käynyt tämän viikon aikana. Ei tähän voi muuta sanoa kuin, että oma moka ja niin edelleen.

No, uutta matoa koukkuun ja höyry takaisin päälle. Ei saa luovuttaa nyt!!! :(

VIIKKOPUNNITUS - ENSIMMÄINEN VIIKKO TAKANA

2011-05-09T08:43:00.004+03:00

Juu, vähän jännitti hypätä vaa'alle... Muuten on koko viikko mennyt oikein syöden ja runsaasti vettä juoden, paitsi viikonloppuna tuli nuo parit lipsumiset. Ei kaatunut laihisraivarit-vene, vaan suunta on sitkeästi alaspäin! Lähtötilanne siis viikko sitten 65 kg, nyt melkein 2 kg vähemmän. Nesteitä suurin osa tietenkin ja nyt onkin sitten haasteena saada se kaikki muukin irtoamaan! Pari-kolme kiloa on yleensä helppo tiputtaa, mutta sen jälkeen joutuu ihan tosissaan hommiin. Tiedän, että omalla kohdallani se tarkoittaa liikunnan lisäämistä. Viime viikon reipastelut jäivät ainoastaan 2 h juoksuun ja punnerrus + vatsalihashaasteen alkutestin tekemiseen. Kovasti lupailin mennä jumpalle ja aloittaa nuo haasteet... Toisin kävi. Joskos sitten tällä viikolla!

ÄITIENPÄIVÄKAKKUA

2011-05-08T19:10:00.002+03:00

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Varsinkin omalleni ja myös muutamalle ensimmäistä erikoispäiväänsä juhlivalle äidille; Tessalle, Jopsulle, Paulalle, Tytti-Lotalle, Annalle, Marikalle ja Janikalle.

Itse olen juhlistanut kokkaamalla omalle sekä avomieheni äidille maittavan aterian. Lohta wasabi-kuorrutuksella, uusia perunoita, salaattia ja pekoniin käärittyä parsaa. Lasilliset kuohuviiniä tietenkin kilisteltiin. Jälkiruoaksi oli sorbettia kuohuviini-ruusuvesikastikkeen kera sekä äitini leipomaa herkullista appelsiini-suklaa kuivakakkua. Siihen sorruin! Saapas nähdä, mitä vaaka näyttää huomenna...

TYÖVIIKKO PULKASSA, TYÖVIIKONLOPPU ALKAMASSA

2011-05-07T12:14:00.004+03:00

Huh-hei, sinne meni "virallinen" työviikko. Tästä alkaa vielä epävirallinen työviikonloppu, eli kirjan viimeisten tekstien kirjoittaminen. Eipä ole enää onneksi paljoa jäljellä!

Oli ihanaa olla viikolla pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla. Kun on koko talven puuhannut vaan yhden ja saman projektin parissa, lähinnä kotitoimistossa ja studiolla, tuntuu, että muu maailma on kadonnut kokonaan jonnekin. Vaan eihän se mihinkään kadonnut ole! Sen verran sosiaalinen tapaus olen, että muiden ihmisten tuoma energia on välttämätöntä omalle hyvinvoinnille.

Eilen tuli nollattua töiden jälkeen Spalt PR-toimiston 10-vuotis karkeloissa. Hieman skumppaa ja sen jälkeen dinneri, jonka aikana maistelin muutaman murusen vaaleaa leipää. Maistelin myös muutaman murusen salmiakkia illalla kotona. Aamulla vaaka onneksi näytti samaa lukemaa, kuin eilenkin! (punnitsen itseni joka aamu ja kirjaan lukemat ylös. Tosin, ihan vaan mielenkiinnosta, ainoa luku, jota tarkkailen vakavissani on joka sunnuntainen viikkopunnituslukema!)

Tänään siis ohjelmassa kirjoittamista ja myöhemmin reipas lenkki. Ihana ilma ulkona ja vähän harmittaa, etten voi lähteä vielä kirmailemaan... Ensin työ, sitten huvi.

TUPLA-AAMIAINEN

2011-05-06T09:35:00.002+03:00

Hitaat aamut ovat laihduttajan unelma, ainakin itseni! Jos ei ole kiire töihin, herään aikaisin ja laitan ensitöikseni kaffen tippumaan. Juon ison lasin vettä, syön hedelmän ja istun rauhassa nauttimaan mustasta kahvistani. Pari tuntia heräämisen jälkeen herää myös masu! Silloin laitan kunnon aamiaisen, joka useimmiten on munakas (2 valkuaista + 1 keltuainen, suikaloitua keittokinkkua tai kalkkunaa) ja paljon vihanneksia. Tänään vuorossa eiliseltä tähteeksi jäänyttä salaattia sekä höyrytettyjä inkivääri-porkkanasuikaleita.

Hobititkin sen jo tiesivät, sormussaattueessa kulkiessaan, että koko ajan täytyy syödä jaksaakseen! :)

Ihanaa aurinkopäivää, kohta on viikonloppu, JEE!

TÄMÄN KESÄN TAVOITEVAATTEITA

2011-05-05T09:24:00.004+03:00

Noiden tyhmien työhousujeni lisäksi olen päättänyt mahtua kesällä myös näihin vaatteisiin.

Nuo oranssit housut ovat NE, jotka saivat laihisraivaroinnin tähän uusimpaan nousuun viime viikolla. Vyötäröltä tosiaan täytyisi lähteä n. 15 cm, jotta nappi sujahtaa kiinni. Samoin noiden harmaiden pilkkuhousujen kanssa. Ah, miten nätit ne ovat, mutta uimarengas estää napin kiinni menon niissäkin.

Raitamekko näyttää tällä hetkellä todella nakinkuorelta, kukkamekon vetskari ei mene kiinni ylös asti! No entäs nuo kaksi shortsihaalaria sitten... En oikein osaa kuvailla, kuinka huvittavalta ne näyttävät päälläni, mutta sen verran riemukas näky olen, että parempi pitää nekin naftaliinissa vielä tovi. Onneksi ei ole vielä niin lämmintä, että niitä voisi edes käyttää!

Kaikkia muita vaatteita, paitsi housuja olen pitänyt ja hyvältä ovat joskus myös näyttäneet. Ostin housut netistä ja tietenkin "oman kokoisiani". Olin kuitenkin salakavalasti ottanut nuo karistettavat kilot kannettavaksi, enkä mahtunutkaan niihin.

Ei hätää, vakaasti olen päättänyt lisätä kaikki kuvan vaatteet kesäpuvustooni 1.6. alkaen! :)

TYHMÄT TYÖHOUSUT

2011-05-04T09:55:00.003+03:00

No voihan rökäle! Olin eilen töissä Sokoksen Hiusten hellimisviikoilla Remingtonin osastolla. Outi Brouxin kanssa tehtiin ihania kevätkampauksia ja annettiin hiustenmuotoiluvinkkejä aamusta iltaan. Työasuun kuulu aina mustat suorat housut. Omistankin oikein hyvät sellaiset, jotka ovat palvelleet jo vuosien ajan. Malli saa jalkani näyttämään pitkiltä ja vyötärönauha on tarpeeksi leveä, eli pömpötykset pysyvät kurissa. Tai siis pysyisivät, jos housut menisivät kiinni! Olen viimeksi käyttänyt työhousujani viime vuoden loppupuolella. Silloin ei ollut mitään ongelmaa. Eilen aamulla tuli pienoinen tuska ja ahdistus, kun sulloutuminen housuihin alkoi. No, sain kuin sainkin napin kiinni, mutta voin kertoa, että 9 tunnin työpäivän jälkeen lantiolla oli sen sorttiset hiertymät ja painaumat, että lievätkö laskeneet edes yön aikana. Eli siinäpä yhdet tavoitehousut lisää... Näitä Remington -keikkoja on koko tämän ja ensi viikon ajan, mutta olen päättänyt sitkeästi ahtautua noihin luottohousuihini. En taatusti mene ostamaan uusia, isompikokoisia! Mur.

LENKKIÄ JA HAASTEET

2011-05-02T19:54:00.004+03:00

Ihanaa, 1h 15 min juoksua takana, maittava kuha-ateria palkintona! Tein myös alkutestin vatsalihas- ja punnerrushaasteeseen. Tulos: sain tehtyä molempia 15. Aika surkea tulos noiden vatsalihasten kohdalla... Tein pari kuukautta sitten kuntotestin, jossa vatsalihaskunnon määritelmäksi tuli surkea. Englanniksi se näyttäisi olevan poor. Yläkroppani sensijaan on ihan hyvässä kunnossa. Jaksan kyllä punnertaa, kun on pakko! Mutta siis omenapulleron poistoon ja rasvakertymien alta lihasten kaivamiseen joudun panostamaan ja tekemään töitä.

Nyt suihkuun ja syömään, heippa!

KESKIVARTALOPULLUKKA

2011-05-02T17:48:00.004+03:00

... ja painoindeksi taivaissa. Tai no, ei nyt ihan taivaissa, muttei kyllä kovin mallillaankaan. Toisaalta, mitä voi odottaa, kun on koko talven ahtanut itseensä herkkuja. Vyötärönympärys 2 cm navan yläpuolelta siis 86 cm. Apua. Täytyypä lueskella vanhoja blogimerkintöjä ja tarkistaa, paljonko se oli raivareiden alkumetreillä... Kadonnutta vyötäröä siis metsästetään jälleen!

edit: TÄÄLTÄ löytyy puolentoista vuoden takaisia mietintöjä omenalihavuudesta. Tuolloin vyötärölläni on ollut vielä 10 cm enemmän rengasta! Jaiks, never again.

AAMUPALAA AAMUAURINGOSSA

2011-05-02T08:42:00.005+03:00

Päivän tärkein ateria, ehdottomasti! Olen huomannut, että jos syön aamulla huonosti tai en lainkaan, koko päivän syömiset menee pieleen. Kun tässä nyt otan näitä ensi askelia itseni takaisin ruotuun saamisessa, olen päättänyt panostaa erityisesti aamiaisiin. Tänään vuorossa oli 3 valkuaisen munakas tomaatti-basilikasalsalla, minttu-kurkkusalaattia sekä 1/4 avocadoa. "Esiaamupalana" heti herättyäni nautin kupin mustaa kahvia ja viipaleen verkkomelonia.

Hyvä ruoka, parempi mieli! :)

Ihanaa aurinkopäivää!!!

JUMPALLE JA SALILLE SIITÄ!

2011-05-01T12:45:00.003+03:00

Nyt on meinaan pakko. Veljeni kihlattu siirsi Elixian jäsenyytensä nimiini kahdeksi kuukaudeksi, koska ei pääse tuona aikana itse salille. Oletin tietysti, että maksan kuukausimaksut, mutta oveluspa ilmoittikin, että tämä kahden kuukauden kuntokuuri on lahja. Olen itse jäsenenä Motivuksella ja ostan aina 10 x kertlippuja. Niin monta kertaa olen nimittäin maksanut kuukausimaksuja ja käynyt vuoden aikana salilla vain pari kertaa. Siitäpä voi sitten ihan lyhyelläkin matikalla laskea, kuinka paljon yhdelle salikäynnille on tullut hintaa. Nyt en kertakaikkiaan kehtaa olla käymättä. En tiedä, onko veljeni kihlattu kiero ja katala auttaessaan liikkumisinnostukseni starttailemisessa, vai ainoastaan kiltti ja ihana. Joka tapauksessa: satimessa ollaan!
Nytpä siis ilmoittautumaan huomiseksi jollekin reippaalle ryhmäliikuntatunnille. Tästä se lähtee kuulkaas...! :)

VAPPUPAINO 2011

2011-04-30T12:46:00.002+03:00

JA NIIN KULUI KOLME KUUKAUTTA...

2011-04-30T12:19:00.005+03:00

Niinpä niin. Jälleen on aika vierähtänyt hurjaa vauhtia. Otetaanpas tähän heti kärkeen pikakelaus viimeisen kolmen kuukauden tapahtumista:

Kuten viime postauksessani helmikuun alussa kerroin, kirjoitan meikkikirjaa. No, sitäpä olen oikestaan tehnyt koko talven ja alkukevään. Alkuvuosi 2011 on ollut kerrassaan poikkeuksellinen. Normaalisti tosiaan suhaan siellä sun täällä ammattini parissa. Nyt olen keskittynyt vain ja ainoastaan tähän projektiin ja tehnyt vaan kourallisen muita työkeikkoja. Loppusuoralla ollaan, tasan kuukauden kuluttua kirja lähtee painoon! Jännittävää...

Helmikuussa kerroin, kuinka aion olla reipas kirjailun lomassa. Toisin kävi. Olen ollut vain ja ainoastaan epäreipas ja keränyt elopainoa vielä tuosta edellisestä postauksesta 3 kg lisää. Prkls. No, vaaka siis näyttää 65 kg. (Tähän kohtaan syvä huokaus.)

Mutta ei se mitään, nyt on aika ottaa homma taas haltuun. 1.6. järjestän juhlat ystävilleni kirjaprojektin päättymisen kunniaksi. Siihen mennessä haluan karistaa talven aikana kertyneet kilot ja mahtua kuvassa näkyviin housuihin. Vatsan seudulta pitäisi lähteä aika lailla senttejä, tarkemmin ottaen 15, mutta tiedän, että I Can Do It. Olen tietenkin taas suunnitellut hienot systeemit ja järjestelmät... Toivottavasti en kompastu omaan näppäryyteeni, vaan saan itseni sujahtamaan noihin housuihin 31 päivän kuluttua!

Ensimmäinen keino on NO HERKUILLE! Talven aikana en ole muuta sanonutkaan, kuin yes, yes, yes, se saa luvan loppua NYT. En edes viitsi listata tähän mitä kaikkea muuta olen suunnitellut onnistuakseni. Sama laulu, kuin aina aiemminkin...

Nyt ehdin päivittelemään raivareita hieman tiheämmin, kuin 3 kk välein.

Ihanaa kevättä ja hauskaa vappua! Nähdään ja kuullaan täällä.

TALVINEN TERVEHDYS!

2011-02-01T11:21:00.006+02:00

Hei vaan hei kaikille!

Aika ajoin saan kyselyitä laihisraivarit-projektin tilanteesta ja etenemisestä. Meiliboksiin tipahtelee myös tasaiseen tahtiin blogin päivityspyyntöjä.

Tilanne on tällä hetkellä tämä:

Olen ottanut muutaman kilon taas vaihteeksi lisää, minkä takia olen alkanut keskittyä syömiseen ja liikkumiseen jälleen uudella tarmolla. Vaaka taitaa näyttää tällä hetkellä 62 kg. Edelleen tavoitteena tuo 55! Aloitan tällä viikolla salitreenin personal trainerin kanssa. Viime viikolla tehtiin lihaskuntotesti ja mittailtiin kaikennäköisiä juttuja. Kädet on hyvässä kunnossa, mutta keskivartalo kaipaa kunnon rääkkiä! Rasvaprosentti oli jotain ihan käsittämätöntä: 38%!!! KÄÄK. Olen myös palannut monen vuoden tauon jälkeen tanssitunneille, lajeina house, voguing ja waacking. Housea olen tanssinut aiemminkin, viimeksi kolme vuotta sitten. Jännitti niin pirusti se ensimmäinen house-tunti! Mutta hyvin meni!!! Sara soittaa niin hyvää musiikkia tunneilla ja opettaa muutenkin rennon letkeällä otteella, niin mikäs siinä joratessa! Waacking ja voguing ovat itselleni uusia kokemuksia. Eilen kokeilin ensimmäistä kertaa voguingia, jota on toisinaan tullut harrastettua muutaman sihijuoman jälkeen disen tanssilattialla...! ;)

Lenkillekin mieli halajaa, en vain ole saanut aikaiseksi lähteä sitten joululomien. Mutta nyt kyllä taidan pinkaista jo tänään, on meinaan sen verran ihana talvisää.

Ruokavaliossa olen ottanut jälleen hiilarittoman linjan. Aion myös tehdä detox-puhdistuksen kropalleni, alkaen 14.2. Tällä hetkellä laskeudun pikkuhiljaa tuota puhdistelua kohti, eli pidän kahvin, alkoholin sun muut myrkyt minimissä. Herkkuja olen syönyt kerran viikossa, mutta nekin saavat pian jäädä!

Blogin päivittämisen suhteen tilanne on vähän surku! Aikani ei yksinkertaisesti tunnu riittävän! :(

Olisi ihanaa kertoilla täällä tuntemuksia ja ajatuksia, mutta omat projektit työelämässä vievät niin paljon energiaa, että laihisraivarointi on jäänyt. Kirjoittelen juttuja Ellen, Livin ja Sokoksen nettiin. Tuolla siis turinointia kauneusasioista! Näiden lisäksi on tietenkin kaikki muut työt ja nyt vielä tämän kevään haasteena oman meikkikirjan tekeminen! Itseasiassa juuri eilen alkoi kuukauden kirjoitusputki, jonka aikana kirjan käsikirjoitus pitäisi saada valmiiksi! Pelottavaa. Meikkikirjani ilmestyy ensi syksynä, eli siihen asti olen aikalailla suuta ja sorkkia myöten kiinni sen tekemisessä!

Mutta:

Lupaan päivittää laihisraivarointikuulumisiani aina kun vaan ehdin!!! On ollut ikävä raivarointia ja nyt tietenkin tämän kirja- ja iänikuisen kiinteytymis- ja hoikistumishaasteen edessä pieni ihminen kaipaa tukea ja tsemppausta.

Voikaa kaikki hyvin ja nähdään täällä sekä muualla!!! :D

60,1

2010-08-16T07:08:00.003+03:00

Hyvä hyvä, 900 g pudotusta viime viikosta. Totuus on kylläkin se, että olen koko kesän suhannut näissä lukemissa. Jonnekin 58,9 kg tuntumaankin on vielä suht kivutonta päästä, mutta sitten alkaa todellinen taisto! Joka tapauksessa pudonnut on ja se on pääasia.

Olen noudatellut tämän ensimmäisen viikon vähähiilarista ruokavaliota. Perjantaina olin ulkona syömässä, jolloin meni pari lasia skumppaa ja pari lasia viiniä. Jälkkärille sanoin ei. Lauantaina söin muutaman irtokarkin ja pari palaa vaaleaa leipää. Katselin muuten noita viime syksyn edistymiskuvia ja olin suorastaan kauhuissani, Syy: kroppani kiinteys on lähes tyystin kadoksissa! No miksiköhän, jos edellinen salikäynti on ollut huhtikuussa... Ongelma on se, että aikaa ei meinaa löytyä. Tänä torstaina meinaan kylläkin pinkaista!

Mutta nyt riennän töihin. Ihanaa viikkoa kaikille! :)

...JA TAAS MENNÄÄN!

2010-08-09T09:08:00.005+03:00

Uusi banneri, uusi into. No jaa, into on hieman hakusessa, mutta se saa kyllä luvan löytyä! Jotenkin on sellainen lomanjälkeinen "mistään ei tuu koskaan mitään" -olo. Tämän viikon lukemat ovat siis 61 kg. Pöh! Jostain pitää aloittaa...

Katsahdin jälleen kalenteriin, jotta voin pilkkoa tätä taivaltani etapeiksi. Niin se toimi viime vuonnakin. Tähtään samaan kuin kierroksella 1, eli pudotusvauhtiin 600 grammaa viikossa.

Tässäpä Laihisraivareiden kierroksen 2 välitavoitteet:

60 kg:n alitus

ma 23.8. painoa pudonnut 1,2 kg (paino 59.8 kg)

Tämä on hyvä ensimmäinen etappi. En edelleenkään henkisesti paina yli 60 kiloa ja olen koko loppukesän säpsähdellyt kauhuissani vaa'alle astuessani. Raivariviikolla 2 saa luvan loppua säpsähtely!

Palkinto: Kynsihuolto (Revin kesälomalla lasikuitukynteni irti ja kärvistelen näillä nysillä tuonne asti!)

Puoliväli

ma 13.9. painoa pudonnut 3 kg (paino 58 kg)

Toinen etappi, eli tavoitteeni puoliväli siintää Laihisraivareiden uuden tulemisen viikolla 6. Tuonne kun pääsen, niin voihan jestas...!

Palkinto: Käytän synttärilahjaksi saamani Thann-hoitolahjakortin

Haamurajan ohitus

ma 27.9. painoa pudonnut 4,2 kg (paino 56,8 kg)

Olen ollut kevyimmilläni viime helmikuun tienoilla, jolloin pääsin lukemaan 57,3 kg. Siitäpä lähtikin sitten kipuaminen takaisin kohti kuuttakymppiä. Raivariviikolla 8 on aika alittaa tuokin haamuraja!

Palkinto: En vielä tiedä mikä voisi olla porkkanana... Keksin jotain!

Maalissa

ma 18.10. painoa pudonnut 6 kg (paino 55 kg)

Tähän tähdätään! Olen viimeksi painanut 55 kg yli kymmenen vuotta sitten... En edes pysty kuvittelemaan, miltä mahtaakaan tuntua tuon tavoitteen saavuttaminen.

Palkinto: Juhlakampaus ja -meikki Elle Style Awards -kemuihin (jonkun muun, kuin itseni tekemänä!!!)

No niin, näillä mennään taas, eli vähillä hiilareilla, runsailla kuiduilla, kasviksilla ja proteiineilla. Herkkujen kohtalo on vielä avoin. Nollatoleranssi oli kylläkin avain viime vuotiseen onnistumiseeni... Katsotaan.

Ainiin, ja se liikunta! Joo joo.

PALUU ARKEEN JA RUOTUUN

2010-08-08T12:25:00.002+03:00

Tervehdys!

Olen viettänyt kesälomaa Espanjan auringon alla viimeiset pari viikkoa. Nyt jälleen kotona ja huomenna alkavat työt. Lomasaldo + 1 kg. Tämänhetkinen paino siis 61 kg. Ei paha, mutta ei kyllä hyväkään! Huomenna on laihisraivareiden vuosipäivä. Täytekakun ostamisen sijaan juhlin vuoden mittaista taivalta reippaalla aamulenkillä! Tänään myös tiedossa 30 km pyöräilyä, joten eiköhän tämä reipastelu taas tästä lähde...

TAVOITELASKELMIA

2010-07-16T16:08:00.003+03:00

Olen tämän päivän aikana miettinyt viime vuoden painonpudotustani. Laskeskelin, että 10 kg lähti keskimäärin 500 g:n viikkovauhdilla. Pahempia notkahduksia ei tullut ja pääsinkin hyvin lähelle päämäärääni 55 kg. Nyt olen viiden kilon päässä tuosta tavoitteesta ja pohdin, kuinka saisin itseni taas siihen mielentilaan, että viimeiset vyötäröllä roikkuvat tippuisivat...

Muistelin Laihisraivareiden alkumetrejä. Koko hommahan perustui päätavoitteeseen sekä välietappeihin. Ne löytyvät täältä. Sen lisäksi siis nollatoleranssi herkkuihin. Siihen en usko enää kykeneväni. Tai oikeastaan en halua! Kun katson tulevan syksyn kalenteriani, se näyttää täydemmältä kuin koskaan. Haluan välillä hemmotella itseäni supersuolaisella salmiakilla tai palalla kakkua!

Tavoitteeni tiedän, mutta nyt tarvitsen sille aikataulun! Toimin parhaiten ja tehokkaimmin, kun tiedän mikä on deadline! Jos haluan tiputtaa 5 kiloa niin, että ne myös pysyvät poissa, laihtumisvauhdin pitäisi olla suunnilleen sama, kuin viime syksynäkin. Jos ja kun nyt ryhdyn rupeamaan, tavoitteen tulisi olla saavutettu lokakuun alkupuolella. Äsken juuri keksin, että sieläpä iseasiassa siintääkin aika hyvä tavoite... Nimittäin Elle Style Awards -gaala, jonne olen menossa vieraaksi! Juhlat ovat 20.10, eli siihen mennessä aion nipistää nuo viimeiset pois. Noin, nyt se on päätetty! Sitten pitää vaan keksiä pari välitavoitetta ja porkkanaa, niin pääsen kunnolla vauhtiin.

KESÄTERVEHDYS PITKÄSTÄ AIKAA!

2010-07-16T11:07:00.005+03:00

Olen monena hetkenä ikävöinyt Laihisraivarointia... Tänä aamuna meiliini pompsahti uuden lukijan kommentti viimeisimpään, eli tuohon edelliseen postaukseeni ja päätin että on aika jälleen kirjoitella kuulumisia. Kesä on mennyt töitä tehdessä. Viikon päästä alkaa 10 päivän loma. Silloin painelen Espanjan aurinkoon, Torreviejaan. Laihisraivarointi on ollut lähinnä räpiköintiä. Oikein ad/hd-sellaista! Joka toinen päivä olen ollut reipas, syönyt hyvin ja liikkunut monipuolisesti ja sitten taas seuraavana päivänä retkahtanut jäätelöön sun muihin herkkuihin! Mutta en ole vielä ihan toivoani menettänyt. Pohjalla on kuitenkin ajatus, että tiedän, kuinka painon saa putoamaan ja takataskussani on keinot sen tekemiseen. Nyt vaan puuttuu se kunnon sysäys.

Olen monesti miettinyt, mikä mahtoi olla se voima, jolla viime vuoden elokuussa sain Laihisraivaroinnin käyntiin... Toki silloin olin todella tuhdissa kunnossa ja koin, etten enää ollut oma itseni. Tämän hetken tilanne on siis se, että painan 59,7 kg. Olen käynyt pari kertaa tuon pelottavan 60 kg:n paremmalla puolella ja ehkäpä juuri siitä syystä haluan taas purkaa ajatuksiani tänne blogosfääriin... Viime joulukuussa, jolloin olin hehkeimmilläni ja hyvin lähellä 55 kg:n tavoitepainoani, lupasin itselleni, etten päästäisi painoa enää koskaan nousemaan kutosella alkavaan lukuun. No, toisin kävi. Mutta en lannistu, vaan toivon ja uskon löytäväni jälleen sen draivin tiputtaa nuo viisi viimeistä!

Ah, olipas ihanaa kirjoitella pitkästä aikaa. Katsotaan nyt, kuinka usein ehdin tarinoimaan, mutta linoilla ollaan taas joka tapauksessa! :)

Ps. Kuvan bikinit lupasin itselleni palkinnoksi tavoitteeseen pääsemisestä. Nyt ne ovat alessa,

ehkäpä hommaan ne talven lomareissua varten valmiiksi...!

MONTA RAUTAA TULESSA

2010-05-09T14:31:00.004+03:00

Hei vaan kaikille piiiiiiiiitkästä aikaa! Edellisestä postauksesta on tosiaan kulunut tasan kuukausi. Huh, miten aika rientääkään. Kuluneen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua monenmoista, senpä takia ei laihisraivaroinnille ole jäänyt aikaa. Olen aloittanut LIV-kanavalla oman ohjelman yhdessä Anni Taimiston kanssa. Annamme Annin kanssa kauneus-ja tyylivinkkejä sekä teemme runsaasti materiaalia LIVin nettiin. Liv & Learn -ohjelma näkyy kanavalla aina lauantaisin ja sunnuntaisin klo 19.55. Nämä muutaman minuutin jaksot pyörivät myös pitkin viikkoa ohjelmien välissä.

Tuo TV-juttu on meille molemmille ihan uutta ja jännittävää. Itse olen ollut muutamissa muoti- ja kauneusohjelmissa asiantuntijana, mutten koskaan vetänyt omaa ohjelmaa! Tämän lisäksi kirjoittelen edelleen blogiani Ellen nettiin sekä teen kauneusaiheisia juttuja eri naistenlehdille. Unohtamatta tietenkään kuvauksia, näytöksiä ja liiketyötä kampaamossa...

Huh. Kalenteri on tosiaan täydempi kuin koskaan tähänastisessa elämässäni. Tästä syystä olen tullut seuraavaan dramaattiseen päätökseen:

Lopetan toistaiseksi Laihisraivarit-blogini päivittämisen! :(

Haluaisin niin mielelläni tarinoida tänne, mutta vuorokaudesta loppuvat tunnit. Uskon ja toivon, että jossain vaiheessa saan kehitettyä taas aikaa kirjoittamiselle. Siihe asti löydätte minut näiden linkkien kautta:

LIV & LEARN:

www.livtv.fi/livlearn

ELLE:

kaikki kauneudesta

PORTFOLIO:

marielasarkima.com

Haluan toivottaa kaikille mitä ihaninta kevättä sekä kesän odotusta!

KILO KASVIKSIA

2010-04-08T08:53:00.003+03:00

Kasvisten syönti on jostain syystä ollut itselleni älyttömän vaikeaa. Puoli kiloa päivässä, miten se muka voisi onnistua? No, nytpä on onnistunut, kun olen jättänyt lihan syönnin puhdistautumisen takia. Kun eilen kasailin syömisiäni Kalorilaskuriin, huomasin yhtäkkiä, että kasvissaldo JA kuitusaldo olivat täyttyneet ja menneet kerrankin jopa yli perussuosituksen. Mahtavaa!

Juttelin eilen haimasyöpää sairastavan tuttuni kanssa. Hän kertoi jättäneensä lihansyönnin kokonaan ja siirtyneensä syömään lähes kokonaan Raw Foodia. Toki kuulemma pari turhaa kiloa oli lähtenyt, mutta kaikenkaikkiaan olo kohentunut huomattavasti. Mietiskelen edelleen noita kropan hapan/emäksinen-juttuja. Mietin, voisinko muuttaa ruokavalioni tässä ja nyt lopullisesti ja sillä vaikuttaa omaan terveyteeni.

Olen parin viime viikon aikana juonut kahvia yhteensä varmaan maksimissaa 2 dl, eikä tee oikein mielikään. Toisinaan olen ottanut tilkkasen ihan vaan fiiliksen vuoksi. Ja sen tuoksun! Mutta paljoa en voi juoda, vatsa alkaa polttelemaan heti. Näinköhän on, että entinen kahvisieppo on muuttumassa teenlipittäjäksi. Heh, no sellainen olen ollut kyllä aina. Laskin juuri, että hyllystäni löytyy 22 eri teelaatua! Erityisesti rakastan kaikenlaisia yrttisekoituksia...

Kysymys oikeastaan siis onkin: Voisinko lopua happamasta elämästä?

LAIHDUTTAJALLE KUITUJA

2010-04-06T08:27:00.001+03:00

Liityin pitkästä aikaa taas Kalorilaskuriin, jotta pysyn kärryillä syömisteni monipuolisuudesta. Törmäsin keskustelupalstalla mielenkiintoiseen taulukkoon, jonka oli laatinut Kalorilaskurin käyttäjä Marcus. Kyse on laihduttajan kuitujensaannista. (alkuperäinen keskusteluketju löytyy täältä.)

Tässäpä taulukko:

Laihduttajalle olennaista on, kuinka paljon kuitua on suhteessa ruoka-aineen energiapitoisuuteen, eikä massan suhteen.Energiapitoisuus (kcal) on se mikä määrää paljonko voit päivässä syödä kyseistä ruoka-ainetta lihoamatta, eli se rajaa syömistäsi.

Suoritin pienen kuitukisan tavallisten ruoka-aineiden välillä. Mitattavana on grammaa kokonaiskuitua per 100 kcal. Tässä ovat tulokset. Voittajat viimeisenä.

1,17 Riiisi, tumma (SURKEA)
1,35 Peruna
1,70 Makaroni, tumma
2,31 Täysjyväriisi
2,77 Ruispuuro
2,82 Kaurahiutaleet
3,73 Mysli, viljainen
4,00 Meloni
4,71 Tumma täysjyväleipä
4,88 Appelsiini
5,00 Kiinankaali
5,17 Omena
5,37 Ruisleipä (KESKIVERTO)
5,62 Ruisnäkkileipä
6,43 Kiivi
7,00 Tomaatti
7,00 Kurkku
8,33 Parsakaali
8,93 Porkkana
10,91 Jäävuorisalaatti
10,93 Päärynä
11,50 Kukkakaali
11,82 Pinaatti
12,67 Kantarelli
13,89 Munakoiso (LOISTAVA)

Tämän perusteella vihaneksista ja kasvisksista saa todellakin riittävästi kuituja, eikä viljatuotteita tarvitse käyttää välttämättä lainkaan. En itse suosi mistään ruoka-aineesta täysin kieltäytymistä, mutta tietyt, kuten viljat ja sokerit voisi hyvin jättää minimiin...

PÄÄSIÄISPORSAAN PALUU RUOTUUN

2010-04-06T07:55:00.004+03:00

Huh, onneksi se on ohi! Tuli levättyä ja ulkoiltua, mutta myös syötyä! Jestas... Rinta rottingilla paasasin viime lauantaina, kuinka kannattaa pysyä kohtuudessa tai jättää herkuttelu kokonaan. Ja että "Minä kyllä puhdistaudun, enkä syö suklaamunia!" No jaa, en syönyt munia, mutta kaikkea muuta kylläkin. Esimerkiksi palkitsin itseni 14 kilsan lenkistä pupeltamalla 1/4 Sacher-kakusta! Ja eilen leffassa sipsiä, karkkia ja pullaa! LOISTAVAA. Ei siis ihmekään, että vaaka näytti tänä aamuna 2 kg enemmän, kuin ennen pääsisäistä, eli 58 kg. No, äkkiäpä nuo lähtevät, mutta salakavala painon hiipiminen kohti lukemaa 60 kauhistuttaa. Hissi seis tässä kohtaa ja paluu puhdisteluun alkoi taas. Eli tämän viikon menen samalla ruokavaliolla, kuin viime viikon alunkin. Nyt olen vielä hieman tiukempi noiden viljojen suhteen, koska viikonloppuna suusta meni alas ainakin parin viikon satsi!

LAUANTAILAISKISTUS

2010-04-03T11:00:00.005+03:00

Eilen ajattelin, että menisin tänään kickboxing-tunnille, mutta enpä taida jaksaa... Heräsin vasta äsken makoisten yöunien jälkeen ja hikirääkki alkaisi jo tunnin kuluttua.

Eilen tuli vähän herkuteltua. Pääsiäisen varjolla luistin hieman puhdistelusta. Ja eihän se kroppa puhdistu niin tehokkaasti, jollei välillä anna vähän lisäpuhdisteltavaa! ;) Niinpä niin... No mutta, tänään taas 100% kasvislinja, huomenna jälleen perhevierailu ja ainakin pääsiäislammasta luvassa. Ehkäpä myös tilkka pashaa, jos äiti on sitä tänä vuonna tehnyt! Maanantaina ja siitä eteenpäin taasen tiukka kuri.

Tässä eilisen ruokailut:

Aamupala:

1,5 paistettua kananmunaa

vihanneskulho, jossa porkkanaa, kurkkua, omenaa

yrttiteetä

Lounas:

edellispäivän quinoa-kickhernerisottoa

Välipala:

appelsiini

Päivällinen:

Romainesalaattia

lihapataa

tilkkanen kermaperunoita

jälkkäriksi puoi desi mustaa kahvia ja rahkapiirakkaa

Iltapala:

suolakeksejä

brie-juustoa

viikunahilloa

päärynää

...suursiivous edelleen vaiheessa...!

PELASTAKAA SUKLAAPUPUT!

2010-04-02T10:21:00.003+03:00

Pääsiäinen on virallisesti alkanut. Tänään on päivistä piinaavin, pitkäperjantai. Mutta eipä anneta sen piinata, vaan nautitaan rauhaksiinolosta ja ehkäpä jopa ulkoilusta. Helsingissä sää näyttää sumuiselta ja asteita on 4,3 plussan puolella. Aion mennä mittailemaan hiljaisen pääkaupungin katuja joko sauvoen tei lenkkeillen. Myöhemmin iltapäivällä on luvassa perhepäivällinen, josta aion nauttia puhdistuskuurista huolimatta. Kalaa taitaa olla tarjolla. Syön sitä varovasti ja kohtuudella. Maistelin eilenkin vähän purkkitonnikalaa välipalaksi, sillä päänsärky ja kunnolla syömisen tarve iski pahasti.

Nyt jatkan eilistä siivoamisoperaatiota. Tiedetään, ei saisi näin pyhänä rehata, mutta pakko, kun ei muulloinkaan ehdi! Ja sitäpaitsi naapuri pesi ja linkosi eilen kymmenen aikaan illalla niin, että lattia ja seinät tärisivät. Kärsiköön Neiti X:n pitkänperjantain imuroinnista vuorostaan! Hah! ;)

Eilisen syömiset:

Aamiainen:

mysliä, rice puffseja ja ruismuroja

soijamaitoa

vihreää teetä

Lounas:

kickherneitä

mandariini

Välipala:

Fruitus-luomuhedelmäpatukka

pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä

Toinen välipala:

2 viipaletta reissumiestä

avocadoa

tonnikkalaa

kurkkua

paistettu kananmuna

Päivällinen:

risotontapainen näistä aineksista:

quinoa-täysjyväriisisekoitusta

kesäkurpitsaa

sipulia ja valkosipulia

kickherneitä

herkkusieniä

tahi-chilikastiketta

Kuullaan taas...

UUPUMUS JA TAHDONVOIMAA

2010-04-01T09:42:00.009+03:00

Jestas, kuinka ihminen voi olla väsynyt! Olen koko viikon ajan mennyt nukkumaan viimeistään klo 21, tuhissut kunnon yöunet, ja kuitenkin keskellä päivää tuntenut, kuinka silmä alkaa taas painamaan. Osasyynä on varmasti viime viikkojen rutistus ja pienehkö uupumustila. Ja tietenkin kropan puhdistelusta johtuva energiansaannin pieneneminen...

Nyt kun muistelen, koin viime vuonna samoihin aikoihin tällaista väsymyksen tunnetta. Olisiko kyseessä kevätväsymys? Valon määrän lisääntyminen saakin tämän kropan sekoamaan? Tiedä häntä, mutta en aio välittää siitä! Eilenkin raahauduin reippaasti parhaan ystäväni kanssa Motivuksen Pace-tunnille! Huhhuh. Ihanaa oli rehkiä, mutta kyllä tunnin jälkeen taas naama loisti hyvän tovin tömäkän punaisena. Väsymys iski iltapäivästä siihen malliin, että jouduin aloittamaan kaverin luona kyläilyn puolen tunnin power nap'illa! Ja uni tietenkin tuli jo ennen yhdeksän uutisia...

No jaa, kyllä tämä uupuminen tästä! Jaksan vaan sinnitellä pääsiäisen yli, niin ensi viikolla on varmasti ihan toinen ääni kellossa. Pyhät aionkin viettää ulkoillen, jumpaten, perhettä ja kummilapsia tapaamalla sekä tietenkin nukkuen. Tänään on luvassa pääsiäiseen valmistautumis siivous. (<-kirjoitin tahalleen nuo erikseen, olisi muuten tullut sanahirviö!)

Haluan nautiskella pääsiäislomasta puhtaassa, hyvältä tuoksuvassa kodissa!

Ja hei, kiitoksia jälleen kommenteista!

Manta: Kyllä se motivaatio sieltä löytyy. Huhtikuu on hyvä hetki ottaa tsempistä taas kiinni. Ei luovuteta, eihän! Tee tästä pääsiäisestä hyvinvointi-sellainen. Ulkoilua, hyvää ruokaa ja ehkäpä jopa liikuntaa. Käy vaa'alla vasta sen jälkeen, kun olet jo aloittanut tsemppaamisen. Näyttäköön vaaka mitä tahansa, sinulla on jo niin hyvä meininki päällä, ettei mikään kilomäärä tai muu enää vaikuta mielettömään spurttiisi! ;)

Anonyymi: Kuvia tulee tosiaan lisää. Vapun kunniaksi olen luvannut postata seuraavat! Niinhän se on, että kuvat kertovat totuuden. Viime vuonna näihin aikoihin olin tosiaan 10 kg painavampi ja mietin kesän tuloa kauhulla. Tänä vuonna en ole lainkaan niin kauhuissani. Mielessäni on yhdet bikinit, jotka olen päättänyt hommata, kunhan pääsen siihen 55 kg:n tavoitteeseeni.

Mie ite: Juu, herkkupäivien kanssa saa olla tarkkana! Otin joulun jälkeen itselleni vapauden herkutella lauantaisin. No, sehän päätyi siihen, että kakku, pullat, sipsit ja karkit maistuivat viikonpäivästä välittämättä. Stoppi sille tuli vasta nyt, kun päätin aloittaa tämän puhdistelukuurin. Samalla sanon NO GRACIAS kaikille herkuille. Tuntuu taas aikas hyvältä. Ilmeisesti minulle toimii tämä kieltäytyminen. Huono omatunto nimittäin lakkasi solvaamasta samantien. Mutta siis jos herkuttelet pääsisäisenä, tee se hyvällä omalla tunnolla! Käske karppimiehesi pitää sinua silmällä, ettei mene monta Mignon-munaa kerralla... ;)

Maureen: Sana Molkosan nostaa karvani pystyyn...! Syystä että liitän sen paastoon. Vogelin mehupaastoihinhan kuuluu herajuoman lisääminen mehuihin ja juomaveteen. Uuuuh...

MUTTA: kertomasi tosiasiat herajauheesta kiinnostavat. Marssinkin tänään luontaistuotekauppaan ja ostan sitä. Nyt on nimittäin sellaiset tuulet meneillään, että haluan kokeilla rajojani ja myös uusia keinoja pitää painoa ja kropan hyvää oloa hallinnassa. Tämä on hyvä lisä puhdisteluuni. Kerron sitten millaisia vaikutuksia jauheella on. Kiitos vinkistä!

Tässäpä eilisen syömiset:

Aamupala

Mysliä, rice puffseja ja ruismuroja

soijamaitoa

Välipala

Vihreää teetä

banaani

pähkinöitä, kuivattuja rusinoita ja karpaloita

Lounas

Kasvissalaatti, jossa paahdettua perunaa, artisokkaa ja porkkanaa

balsamico-kastiketta

Välipala

banaani

pähkinöitä, kuivattuja rusinoita ja karpaloita

yrttiteetä

Päivällinen

linssikeittoa

paahdettua munakoisoa ja paprikaa

arrabiata-kastiketta

KEVÄÄN ENSIMMÄINEN LENKKI

2010-03-30T19:42:00.004+03:00

Ihanalta tuntui pinkoa orastavassa kevätsäässä. Kaivopuiston kinokset osoittautuivat haastellisiksi, mutta selvisin niistäkin! Kaloreita kului 350 kcal, keskisyke 125 sanoo sykemittari. Kun juoksun aikana vilkuilin mittaria, näytti se useimmiten jotain 140-150 välillä. Tuntuu, että viime viikkojen sairastelu, stressi ja väsymys vaikuttavat edelleen ja sykettä oli hankala saada pysymään kurissa...

Tämän päivän ruokailut:

Aamiainen:

kulhollinen mysliä, jossa seassa täysjyvä puolukka-ruis sekä "puffed rice"-muroja

soijamaitoa

mandariini

yrttiteetä

Lounas:

eilistä täysjyväriisi-kasvis risottoa, vesikrassia

välipala:

porkkana

vihreää teetä

Päivällinen

Paistettua kesäkurpitsaa, mustapapuja ja rucolaa, mausteena thai chilikastiketta

PUHDISTAVAA RAVINTOA

2010-03-30T13:03:00.007+03:00

Anoyymi kyseli puhdistautumiskeinojani. Pääpiirteittäin ruokavalioni on tällainen ainakin seuraavan 2 viikon ajan:

Nesteet:

- vihreä tee

- yrttitee

- vesi

Ruoka:

- paljon kasviksia ja vihanneksia

- jonkin verran juureksia

- hedelmiä kohtuudella

- pähkinöitä, avocadoa

- leipää, puuroa ja mysliä kohtuudella (1 annos jotain näistä per päivä)

- kokojyväriisiä, spelttiä, quinoaa, ohraa ja tattaria kohtuudella

- linssejä ja papuja

- vähän kananmunaa

- siemeniä

- marjoja

NO NO-listalla ovat:

kahvi, musta tee, alkoholi, mehut, hiilihapolliset juomat, maitotuotteet, liha, makeat ja suolaiset herkut, eläinrasvat, energiapatukat yms.

Tämä on aika pitkälti samantyyppinen ruokavalio, jota noudatin Laihisraivareiden alkupuoliskolla, eli viime syksynä. Silloin tosin mukana oli runsaasti proteiinia lihasta, kanasta ja kalasta sekä energiapatukoita. Nyt tuntuu, että kaipaan kunnon puhdistusta. En noudata mitään tiettyä rutiinia, nyt vaan haluan syödä hetken näin. Tällä ruokavalioremontilla haluan päästä eroon ummehtuneesta tunteesta, jonka olen onnistunut kroppaani saamaan.

Nälkäinen en aio olla! Onnistuin tiputtamaan 10 kg olematta kertaakaan nälissäni. Aion jatkaa samalla tavalla, terveellisesti ja kohtuudella, säännöllisin väliajoin syöden.

TAKAISIN ELÄVIEN KIRJOISSA

2010-03-29T19:11:00.003+03:00

Aikamoinen tauti oli! Vieläkin on tukkoinen olo, mutta valoa näkyy tunnelin päässä. Valoa näkyy muutenkin, sillä tiukka työputki, superaikaiset aamut, kisaaminen ja stressaaminen alkavat helpottamaan. Tulin eilen kotiin Saksasta. Olin siellä edustamassa Suomea meikkauksen MM-kisoissa. Menestystä ei valitettavasti tullut, Puola, Venäjä ja Saksa veivät pokaalit. Tänään olen maadoittanut itseäni takaisin normaalirytmiin käymällä salilla ja nukkumalla järkyttävää univelkaa pois.

Aloitin myös puhdistautumisen. Kroppani on jo pitkään tuntunut tunkkaiselta ja muutenkin jatkuva kipeänä oleminen ja stressi ovat saaneet aikaan jollain tapaa happaman olon. Päätin jo Saksassa, että kotiinpäästyäni otan ainakin parin viikon puhdistusruokakuurin. Noudatan vaistojani ja kroppani tuntemuksia. Tällä hetkellä nimittäin tunnen kuinka vatsahapot alkavat pyrkiä ylös kohti ruokatorvea jos ajattelenkin lihaa, paprikaa, kahvia, viiniä... Luulen, että tämä on viesti jonkinlaisesta kehon happamasa tilasta. Nuo ruoka-aineet saavat siis olla ainakin parin viikon ajan poissa listalta! Samoin herkut!!! Nyt on aika nipistää ne pari viimeistä kiloa ja saada kroppa timmiksi ennen kesää. En ole edes viitsinyt postailla kuvia, koska näytän niissä aivan samalta kuin edellisissäkin. Voidaan vaikka sopia niin, että vappuna laitan seuraavan bikini-otoksen! Josko tämä puhdistautuminen ja liikkuminen tekisi tehtävänsä ja muutos näkyisi!

Tämän päivän rokailut:

Aamupala

kaurapuuroa, jonka joukossa ruisleseitä, omenaa ja pähkinöitä. Vihreää teetä

Lounas

kasvissalaatti balsamicokastikkeella, vihreää teetä

Välipala

pähkinöitä, pari mandariinia ja pieni päärynä, vihreää teetä

Päivällinen

täysjyväriisirisottoa, jossa pinaattia, vihreää parsaa, purjosipulia, varsiselleriä, vesikrassia, erilaisia siemeniä, mausteena meiramia ja sitruunaetikkaa

Päivällä tuntui vähän päänsärkyä. Johtui varmasti väsymyksestä ja totuttua vähemmästä energiansaannista. Siihen auttoi hedelmävälipala ja parin tunnin päikkärit. Toivottavasti jaksan pitää raaka/ tuore/ vihannespainotteista ruokavaliota yllä ainakin sen kaksi viikkoa. Tämä tuntuu nimittäin kerrassaan oivalta kevään aloitukselta. Talven röhinät ja tuhinat, lumikinokset ja kieli vyön alla juoksemiset jäivät kesäaikaan siirtymisen myötä taakse! Nyt tervehdyn, piristyn ja voimistun. Juu, ja KIINTEYDYN! ;)

TUHINAA JA RÖHINÄÄ

2010-03-20T17:39:00.003+02:00

Voihan nenä! Taas räkätaudissa. Nyt taitaa kyllä olla jokin kierre päällä, kun olen koko ajan kipeänä. Onnistuin olemaan yli vuoden ilman flunssia ja tämän vuoden puolella onkin sitten ollut jo kaksi sekä yksi vatsatauti... Viimeksi kirjoitin, että voisi olla kasvispitoinen tämä viikko. Toisin kävi, yhtä huonosti, tai oikeastaan ajattelemattomasti olen syönyt, kuin viime viikollakin. Huhtikuun puoleenväliin kun jaksan sinnitellä, niin sitten helpottavat työkiireet ainakin hetkellisesti ja voin kunnolla taas keskittyä syömisiin ja liikuntaan. Odotan innolla, että jaksan taas lähteä juoksentelemaan ja johonkin kunnon hikijumppaankin tekisi mieli. Nyt tosin ei auta muu, kuin potea pöpö pois vällyjen välissä!

KROPAN JA MIELEN MYRKYTYSTILA

2010-03-15T06:10:00.002+02:00

Nyt tuli stoppi! Nimittäin mitä sattuu-syömiselle. Olen kiire verukkeenani tunkenut taas suustani alas kaikenmoista moskaa... Yäk! En myöskään ole muistanut juoda vettä tai syödä hedelmiä. Ja sitten ihmetyttää kun uni on katkonaista ja voimat eivät millään meinaa riittää. Paino sentään on pysynyt samoissa lukemissa.

Tämä aamu alkoi jo pari tuntia sitten, klo 04. Olen pian lähdössä kuvauksiin ja halusin startata päiväni rauhassa. Ensin iso kuppi vihreää teetä nesteytykseksi ja nyt sitten kulhollinen ohrapuuroa, jonka kyytipoikana auringonkukansiemeniä, mustikkaa ja omenaa. Voi miten hyvälle maistuukaan! Kyllä tällä lähtee päivä käyntiin jos millä!

Tämän viikon tavoitteena on päästä myrkytystunnelmista eroon. Olen lähiaikoina syönyt tosi paljon lihaa ja se alkaa nyt vähän tökkiä. Tämä viikko voisi ollakin kunnolla kasvispainotteinen. Samoin tuo vedenjuonnin vähyys on tuntunut ihossa. Katselin eräänä päivänä silmänalusiani, ne näyttivät ihan paperisilta. Samoin kasvojen iho muutenkin. Taidan olla muuttumassa rusinaksi!

Nyt kun ollaan kääntymässä kohti kevättä, pitää ottaa kunnon niskalenkki itsestä huolehtimisesta. Oli kiire tai ei, oma hyvinvointi on tärkeintä! Kurinpalautus tälle työmyyrälle ja johan taas unikin tuntuu ihanalta ja iho hehkuu hyvinvoivana. Eikös niin?

SADASVIIDESKYMMENES POSTAUS

2010-03-12T15:45:00.008+02:00

Jihuu! Aika paljon on tullut kirjoiteltua. Vaikkei juurikaan lähiaikoina... Työt ovat tosiaan vieneet viime viikot mukanaan ja

kaikki liikenevä aika on mennyt nukkuen ja akkuja ladaten. Ihanaa kun paistaa aurinko, niin akut latautuvatkin melkein itsestään.

Paino on edelleen samoissa lukemissa. Siinä se kieppuu 57-58 väliä. Nyt alkavat Helsingin kadut olla sen verran sulaneet, että uskallan taas lähteä juoksentelemaan. Kunhan vaan olisi sitä aikaa! Yleensä ajanpuute on vain huono tekosyy jäädä sohvanpohjalle, mutta omalla kohdallani se on tässä hetkessä raaka totuus.

Mikä sitten vie aikaani niin paljon? Sekatyöläisyys. Olen siis ammatiltani meikkaaja-kampaaja- freelance toimittaja ja päivät venyvät ja paukkuvat usein järjettömiksi. Olen tässä vuosien varrella oppinut aika hyvin hallitsemaan ajankäyttöäni, mutta tänä keväänä mielenkiintoisia ja ihania työkeikkoja on pukannut niin monesta tuutista, että oma laatuaika on jäänyt vähälle. Jos haluatte bongailla tekosiani, kuvia löytyy osoitteesta: www.marielasarkima.blogspot.com Yritän päivittää sinne aina uusimmat meikki- ja kampaus kuvani niin mainoksista, kuin lehdistäkin.

Ellen nettisivuilla on Kaikki kauneudesta-blogini. Se päivittyy useita kertoja viikossa. Elle-lehdestä löytyy myös joka numerossa suosituksiani ja itseäni inspiroivia asioita Kuukauden kauneimmat-palstan yhteydessä. Usein Ellessä on myös joku kirjoittamani kauneusjuttu, mm. ensi viikolla ilmestyvässä lehdessä keväisistä hiustyyleistä!

Ja täällä raivareissa sitten huutelen näitä laihtumis- ja liikumiskuulumisiani. Vakkarilukijat olette kovasti kyselleet perääni.

Elossa ollaan! Töihin hautautuneena,

mutta edelleen täysissä sielun ja ruumiinvoimissa! :)

BEEP BEEP!

2010-03-04T21:32:00.005+02:00

Täällä maantiekiitäjä! Päivittelylle ei ole edelleenkään oikein tahtonut löytyä aikaa... Tänään olin koko päivän Helsingin Sokoksella tekemässä Clarins-meikkejä ja jalkojen turvotus on kyllä sen mukainen! Kivaa oli ja aika kului kuin siivillä. Pidin oikein kunnon lounastauonkin. Casa Largon savulohiannos oli maittava ja piti nälän poissa koko päivän!

Nyt sensijaan maistuu uni ja huomenna maantiekiitäjämeiningit jatkuvat.

Kiitokset muuten Mantalle kommenteista. Kivaa, että olet tykännyt lueskella tarinoitani. Ja Mie ite, tervetuloa remmiin mukaan. 60 kg on hyvä tavoite. Sisulla ja sinnikkyydellä vaan! Hiljaa hyvä tulee, eikös niin?! ;)

PITKÄN TAUON JÄLKEEN

2010-03-01T17:07:00.002+02:00

Tervehdys taasen pitkästä aikaa! Hävettävän harvoin olen nyt ehtinyt kirjoittelemaan... Kiirusta on pitänyt ja tulee pitämään ainakin tämän ja ensi viikon. Pikakelaus:

Olen syönyt suht ok, paitsi herkkuja on kyllä tullut naposteltua. Paino edelleen sama 57. Kuntoilua vähänlaisesti. Ei siis mitään uutta ja ihmeellistä tämän taivaan alla. Nyt menen hetkeksi vielä työn pariin, mutta turinoin illemmalla lisää! :)

TAVALLINEN TERVEHDYS

2010-02-22T20:51:00.003+02:00

Melkein viikko on ehtinyt vierähtää edellisestä kirjoituksesta. Aika tosiaan lentää! Mitään erikoista ei oikeastaan ole koko viikon aikana tapahtunut. Paitsi työntekoa. Hommaa on niin paljon kun vain kerkeän tekemään. Syömisten suhteen en ole edelleenkään päässyt mihinkään järkiratkaisuun. Viime tiistaina sanoin tekeväni syömisille oman kalenterinsa. Noooh.... Enpäs ole ehtinyt/ jaksanut/ saanut aikaiseksi. Olen oikeastaan syönyt mitään kummempia ajattelematta. Tällä hetkellä tuntuu sitlä, että aivojani kuormittaa niin oni töihin liittyvä asia, etten jaksa kaivaa tilaa laihisraivarointiajatuksille. Välillä pelottaa, että vaaka pomppaa sinne lähemmäs 60 kg:a, mutta ei sitä vielä ole onneksi tapahtunut. Viime viikolla tuli syötyä useampaankin otteeseen ulkona ja olin ihan varma, että kiloja olisi kertynyt. Mutta tuossa 57 hujakoilla se paino nyt tuntuu pysyvän.

Ja olkoon niin. En rupea ahmimaan, mutten toisaalta tässä hetkessä ota ruuhkaakaan noista parista viimeisestä kilosta. Joka tapauksessa aion tiputtaa ne viimeisetkin vyötäröllä roikkuvat ylimääräiset, mutten usko sen tapahtuvan tässä ihan lähiviikkoina.

Pahoitteluni, että päivitystiheys on harventunut. Tuntuu vaan, ettei ole mitään kummoisempaa kerrottavaa. Jahka tämä työsuma helpottaa, annan aikaa taas raivaroinnille enemmmän! :)

MIKSI NYT ON ERILAISTA KUIN SILLOIN?

2010-02-16T08:17:00.002+02:00

Katseli juuri tuota välitavoitteet-post it-lappuani Ensimmäinen etappi onnistui, mutta sen jälkeen onkin ollut pelkkää alamäkeä! En aloittanut paastoa, enkä myöskään eilen punnerrushaastetta. Ja paino on noussut, ei suinkaan laskenut...

Olen tänä aamuna pohdiskellut, miksen pysy kelkassa samalla tavalla kuin viime syksynä?!

Kun aloitin laihisraivarit elokuussa, se oli ainoa projekti viime syksylle. Annoin tälle projektille lähes kaiken energiani. Toki tein töitä ja elin normaalia elämää, mutta keskityin laihtumis- ja elämäntaparemonttiin toden teolla. Mielessäni siinsi kirkkaana tavoitepäivämääräni, uudenvuodenaatto. Pilkoin matkaani etapeiksi ja tutkiskelin jatkuvasti itseäni eteenpäin porskuttaessani.

Nyt noista alkumetreistä on jo yli puoli vuotta. Olen pääsyt niin lähelle tavoitettani, että pienet lipsumiset eivät enää heilauta vaakaa takaisin lähtölukemiin, 68 kg:n korville. Nyt tämä projekti ei kuitenkaan tunnu niin kokonaisvaltaiselta. En enää ole henkisellä matkalla kohti valaistumista, niinkuin viime syksynä. Remonttini onkin pikkuhiljaa muuttunut elämäntavaksi!

Elämääni on tullut uusia projekteja työn puolelta. Huomaan, että tämän kevään todellinen haaste onkin juuri tuossa: Hoitaa uudet projektit hyvin, unohtamatta itseä siinä tohinassa. Viime viikot ovat olleet todella kiireisiä. On niin helppoa olla välittämättä siitä, mitä suuhunsa laittaa kiireen ja stressin verukkeella. Todellisuudessahan silloin juuri olisi tärkeä syödä oikein! Silloin kun tuntuu, että energiavarastot ovat hupenemassa, oikeanlaisella ravinnolla voi pelastaa paljon. Niinpä päätinkin tänään antaa taas aikaa ja ajatuksiani syömiselle. Koska kalenterin sivut täyttyvät huippuvauhtia, teen syömisilleni oman kalenterin. Osa oikeinsyömisestä tulee jo selkäytimestä, mutta tiettyjen asioiden kanssa joudun edelleen taistelemaan. Niistä yksi on ruokailuvälit! Lähiaikoina välit ovat taas harventuneet ja annoskoot kasvaneet.

Mietiskelen jonkun hyvän suunnitelman ja kerron pikimmiten miten aion edistää tätä asiaa!

AURINKOINEN ALOITUS VIIKOLLE

2010-02-15T18:00:00.003+02:00

No niin, täällä ollaan taas. Flunssa vei voimat, mutta nyt alkaa paluu normaalielämään. Paino oli taasen noussut, mutta enpäs ota ruuhkaa edelleenkään. Sanna kyseli kommentissa, herkuttelinko lainkaan viime syksynä. Vastaus on: EN! Nollatoleranssi oli täysin nollatoleranssi. Muistan napanneeni muutaman kerran murusen vaaleaa leipää, that's it.

Nyt en kyllä voi sanoa samaa... No mutta, aina ei voi olla niin tiukka itselleen!

Voimia viikkoon kaikille. Toivotaan, että aurinko jaksaa meitä lämmittää!

TERVEISET SÄNGYN POHJALTA!

2010-02-11T09:42:00.004+02:00

Pahuksen flunssa iski. Mur. No, ei taas auta muu, kuin nauttia vanhaa kunnon Neiti X:n Magic Potionia ja yrittää säikäyttää pöpö tiehensä...

Ja kiitoksia jälleen kaikista ihanista kommenteista!

Tuosta herkuttelusta vielä muutama sananen. Niin se vaan omalla kohdallani on, että en meinaa osata hallita herkuttelua. Olen kuitenkin päättänyt elää sen asian kanssa, olla ottamatta ruuhkaa ja yrittää opetella kohtuukäyttöä. Olen melko varma, että kykenisin viime syksyiseen nollatoleranssiin, mutta jossain vaiheessa tämä opettelu olisi edessä kuitenkin! Toinen vaihtoehto on, että tässä ja nyt päätän olla syömättä herkkuja koskaan enää. Se vasta tyhmä päätös olisi. Luonteeltani olen kuitenkin hedonisti ja haluan nautiskella erilaisista elämän suomista ihanuuksista.

Ja myös sananen omista kuvistani. Ihanaa, että kuvat inspiroivat. Sitä varten niitä napsin. Ja tottakai näen eron ensimmäisen kuvan ja tällä viikolla napatun välillä! Joka kerta kun vertailen niitä, hämmästyn itsekin. Mutta ero tämän ja viime kuun kuvan välillä ei olekaan enää kovinkaan suuri. Ensi kuun kuva ei myöskään tule olemaan mitenkään ihmeellisen erilainen. Tämä tietenkin johtuu siitä, että nyt tiputettavaa on enää ne pari hassua kiloa. Ehkä ero näkymään juurikin lihasten muodon kehittymisessä jne.

Ah kuinka odotankaan, että pääsen liikkumaan. Viime viikolla en päässyt treenaamaan lainkaan, koska peukalooni tuli lihastulehdus. Nyt sitten vuorossa tämä flunssa...

Ensi viikolla nousen kuin feenikslintu tuhkasta!

AHMIMISANALYYSI

2010-02-08T07:20:00.003+02:00

Tuhannet kiitokset kaikille, kun olette niin ihanasti tsempanneet! Niinhän se tosiaan on, että se herkutteluhimo tulee kylään aika ajoin. Olin vaan eilen niin pettynyt itseeni, koska muistelin viime syksyä ja nollatoleranssia ja sitä kuinka ylpeä olin joka kerta kun onnistuin kääntämään selkäni herkuille. Ja lopultahan se ei enää edes ollut vaikeaa. Ei tehnyt kakkuja sun muita mieli. Olin tyytyväinen. Tuo pirun sokeri on sen verran addiktoiva, että näköjään koukkuun jää heti. Kuukauden päivät olen kokeillut tätä "kohtuudella herkuttelua", mutta kyllä se nyt vaan valitettavasti on lipsunut herkuttelun sallimiseksi silloin kun a) on paha mieli, b) kiukuttaa, c) haluan palkita itseni d) toisin sanoen milloin tahansa!

EI VETELE!

Blogini aloituspostauksessahan kerron, kuinka olen noiden tekosyiden orja. Luulin, että tuo olisi jäänyt menneeseen, mutta eipäs olekaan... Nyt on ison pohdinnan paikka. Mitä yritän paikata tuolla herkuttelulla? Miksi annan ruoan ajattelemiselle tällaisen vallan? Mikä on vinksallaan? Tästä viikosta tuleekin siis itsetutkiskeluviikko. Katsotaan löydänkö vastauksia!

AHMIMISHIMO ON TÄÄLLÄ TAAS

2010-02-07T19:41:00.006+02:00

Voihan kyynel. Näinkö siinä taas kävi? Annoin pikkusormen ja meinaa lähteä koko käsi... Viljaton viikko tosiaan päättyi Runebergin torttuun, ja toiseen ja keksiin ja sipsipussiin ja vadelmakakkuun ja jälleen Runebergin torttuun. Juuri nyt tuntuu ihan kamalalta henkisesti. En voi uskoa olevani tässä tilanteessa taas. Ehkä se johtuu lähestyvästä Laihisraivareiden puolivuotispäivästä. Siitä on siis yli puoli vuotta, kun olen viimeksi tunkenut suustani alas näin valtavan määrän herkkuja! Ja kuinka monesti olenkaan muistellut näillä riveillä sitä onnetonta tyttöä joka eli ansassa tuon paisuneen kropan sisällä. Vaikka 11 kiloa onkin ympäriltäni kadonnut, mielen syövereissä asuu edelleen se herkkudemoni jolle kakku maistuu!

Ja nyt se on pääsemässä pintaan.............

No, parin päivän päästä, 10.2. ei ainakaan syödä Laihisraivareiden puolivuotissynttärikakkua, vaan ehkäpä retiisejä!

RUNEBERGIN TORTTUA EHDOTTOMASTI

2010-02-05T08:47:00.010+02:00

Aion lopettaa

viljattoman viikkoni

ihanalla herkulla:

Runebergin tortulla.

Hommaan herkut iltapäiväpalaveriin

ja tarjoan niitä

perjantain kunniaksi

Pink-kuohuviinin kera

Ihanaa viikon lopetusta kaikille!

KAMALA SOKERIHUMALA

2010-02-04T11:06:00.003+02:00

Sylvi sentään! Eilen sitten päätin kiskaista kunnon karkkiannoksen päivän päätteeksi. Aloitin Daimilla, jonka jälkeen oli jo ihan huono olo. Kruunasin sokerihumalani vielä aimo annoksella salmiakkia.Uuuuuuuhhhhh.... Nukkumaan käydessä olo oli totaalisen sekava! Ja aamullakin vielä tuntui kummalta kropassa. No, tulipahan tehtyä. Syytän tästä ovulaatiota. Ja itseäni! ;)

RUOKAPÄIVÄKIRJA 3.2.2010

2010-02-04T11:02:00.002+02:00

Aamupala:

rasvatonta rahkaa, mehukeittoa

kuppi mustaa kahvia

paistettua kananmunaa (1 x kokonainen, 1 x valkuainen)

Lounas:

uunissa paistettu kanan rintafile (luut ja nahka mukana)

uunivihanneksia: selleriä, paprikaa, porkkanaa, sipulia

Välipala:

kuppi mustaa kahvia

proteiinipatukka

Iltaruoka:

kreikkalainen lammasvarras jossa vihanneksia

Iltaretkahdus:

Daim

10 karkkia Kaatissäkki-pussista

ANONYYMIT HUOMIO!

2010-02-02T19:46:00.004+02:00

On ihanaa, että blogini on saanut lisää lukijoita, jotka ahkerasti kommentoivat, kysyvät ja tsemppaavat Neit X:ää.

Yhden toiveen esittäisin:

Kun kirjoitatte kommentteja ja kysymyksiä, laittakaa vaikkapa jokin nimimerkki kommentin loppuun. Minusta on kiva lukea kommenttejanne ja pyrin myös aina vastaamaan niihin. On kuitenkin paljon mukavampaa ja henkilökohtaisempaa vastata nimimerkille, kuin Anonyymille.

Sinänsä tällä ei ole mitään sen suurempaa merkitystä. Tottakai kaikki Anonyymeinä pysyttelevät ovat edelleen tervetulleita lukemaan ja kommentoimaan!!! :)

VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN

2010-02-02T19:16:00.007+02:00

Anonyymi(t) ovat kyselleet ahkerasti ruokavaliostani. Tässäpä vastauksia:

Annoskoko:

Mitenkäs sen nyt määrittelisi... Kasviksia tai salaattia iso kauhallinen, lihaa/ kalaa/ kanaa varmaankin semmoinen 150 grammaa ja silloin kun syön riisiä/ pastaa tms. määrä on n. desin verran per annos.

Ruokavalion jatkamisesta:

Kyllä, aion jatkaa tämäntapaista ruokavaliota. Kun aloitin laihisraivarit, halusin muuttaa ruokailutottumukseni ja elämäntapani. Ja niin olen tehnyt. En koe olevani laihiksella, vaan opettelen syömään niin, että kropallani on hyvä olla. Nykyinen ruokavalioni pitää virkeänä, mutta täyttää ja ravitsee sopivasti. Alkumetreihin verrattuna olen myös antanut itselleni mahdolliuuden herkutella. Viikonloppuisin maistuvat herkut -kohtuudella.

Nyt tosiaan kokeilen viljatonta viikkoa, eli tällaisena ruokavalioni ei tule jatkumaan. Listasinkin eilisessä postauksessani vilja/hiilariherkkujani, joita en aio poistaa ruokavaliostani pysyvästi.

Avocadolevitteestä:

Sitä teen itse! Suomessa myytävät avocadot ovat usein raakoja, joten ostan kerralla muutaman, laitan ikkunalaudalle kypsymään pariksi päiväksi ja siirrän ne sen jälkeen jääkaappiin. Puolitan avocadon ja kaavin hedelmälihaa suoraan leivän päälle margariinin tapaan! Sitten puolikkaat kelmuun ja takaisin jääkaappiin. Jätän kiven toiseen puolikkaaseen, niin ei avocado-raukka tummu ennen aikojaan.

Jos kaipaa enemmän makua levitteeseen, sitä voi maustaa esim. limellä ja ripauksella suolaa. Olen joskus pilkkonut tomaattiakin sekaan, elikkäs valmistanut guacamolea. Erinäisten kokeilujen jälkeen olen kuitenkin mieltynyt pelkkään avocadon makuun. :)

RUOKAPÄIVÄKIRJA 1.2.2010

2010-02-01T20:06:00.003+02:00

Aamupala

rasvatonta rahkaa

persikka-vadelma mehukeittoa

2 paistettua kananmunaa (toisesta ainoastaan valkuainen)

kurkkua

kuppi mustaa kahvia

Lounas

kanasalaatti, herkkusieniä, porkkanapaloja, balsamico-oliiviöljykastike

kuppi vihreää teetä

soija cappucino

Välipala

puolikas proteiinipatukka

kuppi vihreää teetä

Iltaruoka

paistettu siikafile timjami-limemarinadissa

tuoretomaatti-valkosipulihöystöä

höyrytettyä paprikaa ja porkkanaa, sitruunaviinietikkaa

herkkusieniä ja sipulia, paistettuna rypsiöljyssä

VILJATON VIIKKO

2010-02-01T19:57:00.003+02:00

Viljaton päiväni alkaa kääntyä ehtoon puolelle. Hyvin meni, eikä edes tuntunut yhtään ihmeelliseltä. Oikeastaan tämän päivän ruokavalioni noudatteli hyvinkin pitkälti samoja linjoja, kuin aloittaessani raivarointia. Alkusyksystä 2009 olin vielä tosi varovainen kaikkien korkean GI:n omaavien ruoka-aineiden kanssa. Ja viljatuotteethan kuuluvat näihin.

Päätin pitää tämän viikon kokonaan viljattomana. Lasken omalla kohdallani viljaksi myös tärkkelyspommit riisin ja perunan. Myös leivät, myslit, murot, puurot, speltti, bulgur ja ohrasuurimot saavat odotella hyllyllä ensi viikkoon. Tutkailen mielenkiinnolla kuinka tämä vaikuttaa olooni (ja olomuotooni). Katsotaan mitä kroppa tykkää!

HELMIKUUN ALOITUSPAINO

2010-02-01T09:08:00.002+02:00

Pahus sentään, 300 grammaa tuo viikonloppu verotti. Maistelin nimittäin suht huoletta Långvikin sämpylöitä ja tulipa parit Runebergitortutkin naposteltua... No, ei kaada maailmaa! Mutta jotta en lähde kipuamaan takaisin kohti 58 kg:a, aloitan tämän viikon viljattomana! Ja tietenkin liikuntaa, että pysyy kulutus kohdillaan.

RAPORTTI LÅNGVIKISTA

2010-01-31T16:50:00.008+02:00

Ah, ihana viikonloppu takana. Vietin perjantain ja lauantain Kirkkonummella, Långvikin kylpylähotellissa. Paikka on entinen SKOPin koulutuskeskus, joka on renoveerattu ja muutettu hyvinvointikeskukseksi aivan hiljattain.

Perjantaina reippailin ihanassa pakkassäässä ja pulikoin poreallasalueella. Kävin myös hemmottelemassa itseäni kasvohoidolla Långvikin spa'ssa. Illalla nautiskelin Bistro-ravintolan antimista ja menin aikaisin nukkumaan.

Lauantai alkoi tukevalla aamiaisella, joka kannettiin suoraan sänkyyn! Tämä siitä syystä, että hotelli oli lähes tyhjä, eikä aamiaisbuffetia kannattanut rakentaa vain muutaman vieraan tähden. Eipä haitannut! Harvoinpa aamista saa nautiskella vällyjen välissä... Tein aamupäivällä tovin töitä jonka jälkeen hyppäsin jumppavaatteisiini ja painelin kuntosalille. Päädyin tekemään "triathlon-treenin": 15 min crosstrainerissa, 12 min juoksumatolla (ensin 8 km/h, tasaisin väliajoin nosto 8,5 km/h, 9 km/h, 10 km/h ja lopuksi 12 km/h) ja lopuksi vielä 25 minuuttia/ 500 m uintia altaassa.

Olin melkoisen loppu tuon rutistuksen jälkeen. Kotiin päästyäni simahdin 3 tunnin päiväunille! :)

Tällainen hiilaripommi oli eilinen lounaani. Täytyy kyllä sanoa, että Långvikin tattirisotto hipoi herkullisuudessaan täyttä kymppiä! Sen sijaan perjantai-illan piffi ansaitsee vielä sitäkin suuremman ylistyksen. Jouduin lähettämään tarjoilijan mukana keittiöön terveiset, että paras koskaan syömäni piffi!

ENSIMMÄINEN VÄLITAVOITE SAAVUTETTU!!!

2010-01-29T08:14:00.001+02:00

Kyllä. Vaaka näyttää tänä aamuna 57. :D

MINI-TALVILOMA LÅNGVIKISSA

2010-01-28T21:15:00.004+02:00

En malta odottaa huomista! Lähden rentoutumaan Kirkkonummelle, Långvikin kylpylähotelliin. Pakkaan mukaani uimapuvun, salikamat ja ulkoiluvarusteet. Aion kuntoilla, lillua porealtaassa ja syödä hyvää, terveelistä ruokaa. Ja tietenkin nukkua makoisat yöunet.

Långvik on avattu vasta hiljattain ja olen lukenut paikasta monista lehdistä. Olen aina haaveillut, että joku laittaisi tällaisen kokonaisuuden pystyyn lyhyen ajomatkan päähän. Helsingistä Kirkkonummelle hurauttaa reilussa puolessa tunnissa- täydellistä!

Odotan relaksoitumisviikonopultani paljon. Kerron tunnelmia sunnuntaina.

KUVISTA

2010-01-27T21:29:00.003+02:00

Joku kyseli jossain kommentissa joskus, että meinaanko laittaa blogiini lisää kuvia?

Kyllä meinaan, seuraavat Teneriffa 78-filtteröidyt bikinikuvat saapuvat silmäinne iloksi reilun viikon kuluttua, maanantaina 8.2. :)

PAASTOAMISESTA

2010-01-27T21:10:00.003+02:00

Olen merkannut välitavoitteisiini paaston helmikuun alkupuolelle. Pidin viikon mittaisen Vogelin mehupaaston samoihin aikoihin viime vuonna ja sitä edellisenä jne. Tänä vuonna paasto joutuu ikävä kyllä siirtymään vähän eteenpäin. Työkalenteri näyttää nimittäin sen verran kiireiseltä seuraavat muutamat viikot, että rauhallinen, puhdistava paasto ei välttämättä istu aikatauluuni. Olen joka vuosi tehnyt normaalisti töitä paastolla ollessani, mutta viime vuonna koin ahaa-elämyksen antaessani aikaa paastoamiselle. En aloittanut päiviäni kukonlaulun aikaan, vaan polkaisin aamut käyntiin rauhassa. Tein kävelylenkkejä ja laskeuduin sekä paaston alussa, että lopussa riittävän monta päivää.

Nyt siihen ei ole mahdollisuutta.

Toivon, että saan pidettyä vuosipuhdistukseni viikolla 8. Luin eilen Evita-lehdestä mielenkiintoisesta vihersmoothieviikosta. Ei huono vaihtoehto sekään!

Katsellaan ja kuunnellaan, mutta jossain vaiheessa ennen kevään tuloa joka tapauksessa puhdistutaan!

RUOKAPÄIVÄKIRJA 26.1.2010

2010-01-27T16:15:00.002+02:00

Heippa!

Jäi tuon viikonlopun osalta ruokapäiväkirjat kirjoittamatta, mutta tässäpä nyt ainkin eilinen:

Aamupala

itse puristettua verigreippi-sweetie mehua

pikku kuppi mustaa kahvia

mysliä ja soijamaitoa

Lounas

2 lohimedaljonkia

bataattisosekeittoa (sisälsi lorauksen valkoviiniä, soijakermaa ja timjamia)

Välipala

proteiinipatukka

musta kahvi

Iltaruoka

kanan rintafilettä

salaattia, tomaattia, kurkkua, sitruuna-balsamicoa

Iltapala

ruispaahto sämpylän toinen puoli

tuoretta avocadoa levitteenä

VIIKON 25 ALOITUSPAINO

2010-01-25T10:01:00.003+02:00

Pikkuhiljaa se näyttää tippuvan, kohtuudellaherkutteluhetkistä huolimatta! Tämän viikon perjantaina olisi edessä ensimmäinen välietappi, 57 kg. 800 grammaa siis nipistettävää. Uskon, että onnistuu, sillä lenkkikärpänen on vaihteeksi puraissut ihan mukavasti. Testasin eilen uudet juoksuvarusteeni. Pakkasta oli -14 astetta ja täytyy sanoa, että se silkkinen kypärähuppu oli kyllä aivan mainio!!! Posketkin pysyivät suht lämpimänä. Eniten hankaluuksia aiheutti jäinen ja muhkurainen maasto.

Aurinko paistaa, ihanaa! Tästä tulee hyvä viikko.

SPORTTIALE-OSTOKSIA

2010-01-24T09:54:00.007+02:00

Kävin eilen kouluamassa alennusmyyntejä ja etsimässä välineitä talvijuoksenteluun ja salille. Löysinkin Torstain ulkoilutakin Anttilasta, bambukuidusta tehdyn base layer-poolon ja silkkihupun pipon alle Top Sportista ja Stockalta vielä 5 kg:n käsipainot ja Niken salihanskat. Juoksusormikkaat ovat edelleen ostoslistalla.

Kustomoin äsken aamupirteyksissäni itselleni omat keväiset juoksulenkkarit Nike'n nettisivuilla. Kuvassa näkyy upea lopputulos. Malli on Air Max 95 iD, jolla hintaa 240 e + postikulut.

Haaveeksi taitavat jäädä... :)

Haluaisin mennä testaamaan uusia juoksuvaatteitani, mutta vielä vähän epäröin. Mittari näyttää - 15 astetta! Edessä myös kodin suursiivous.

Puuhakasta pakkassunnuntaita!

RUOKAPÄIVÄKIRJA 22.1.2010

2010-01-23T10:02:00.003+02:00

Aamiainen:

rasvatonta maitorahkaa

loraus marja-mehukeittoa

2 siivua Tempo Fitness-leipää

levitteenä tuoretta avocadovoita

4 siivua kalkkunaleikettä

kurkkua

yrttiteetä

kuppi mustaa kahvia

Lounas:

lohimedaljonki

salaattia

herneitä

kuppi mustaa kahvia

Välipala

vadelma-jogurtti proteiinipatukka

Iltaruoka

1/2 annosta Panang Curryä (kanaa ja riisiä)

1/2 pulloa kuohuviiniä

lasi espanjalaista likööriä

persikka-kivennäisvettä

Hmm... Aikas nestepitoista...! ;)

RUOKAPÄIVÄKIRJA 21.1.2010

2010-01-22T21:44:00.009+02:00

Aamupala:

Kuppi mustaa kahvia

Myslisekoitusta (Neiti X:n oma mix: Finax- perusmysliä, All Bran Plus- suikaleita, ruismuroja, kuivattuja karpaloita, goji-marjoja, hyppysellinen erilaisia pähkinöitä)

soijamaitoa

rasvatonta maitorahkaa

loraus marja-mehukeittoa

Lounas:

proteiinipatukka

Välipala:

musta kahvi

vettä

Iltaruoka

Taboulehia (Keitettyä bulguria, tuoretta persiljaa ja minttua, tomaattia, limemehua)

Kuiva Strongbow-siideri

persikka-kivennäisvettä

Sitruunamelissa-minttu iltatee

Kunnon lounasruokailu jäi väliin sillä olin koko päivän kuvauksissa. Meikkasin ja laitoin mallien hiuksia tauotta, joten proteiinipatukka pelasti... Ja illalla siideri. ;)

RUOKA- JA PAINONHALLINTAPÄIVÄKIRJOJA

2010-01-22T19:29:00.007+02:00

Monet lukijat ovat kommentoineet omia suosikki-päiväväkirjasivujaan. Tässä muutama poiminta:

Pikkulintu suosittelee:

keho.net/ravintolaskuri

+ suomenkielinen

+ ilmainen

+ sivuilla myös terveellisen ruoan kauppa

+ käyttäjien blogeja, keskusteluryhmiä ja tietoa terveellisestä ruokavaliosta

- hieman vaikeakäyttöinen

bitelog.com

+ laskee vitamiinit, hivenaineet, kalorit, hiilari, proteiinit, KAIKEN

+ tarkka

+ voi lisätä omia ruokia

+ ilmainen

+ "armoton"

+ englanninkielinen, hyvää harjoitusta!

(- englanninkielinen)

Anonyymi suosittelee:

(myös Neiti X on käyttänyt tätä palvelua)

kalorilaskuri.fi

laskee kalorit, hiilarit, proteiinit, kuidut, kasvikset, vedenjuonnin

+ helppokäyttöinen

+ selkeä

+ blogeja, keskustelufoorumi, chat

+ päivän kulutus "piirakkana" (hiilarit, protskut ja rasvat prosenteina)

+ voi lisätä omia ruokia

+ saitilla erilaisia laskureita, mm. painonpudotus, tarvittavat kalorit, jne.

+ maksuton suppea versio

- maksullinen (ei tosin kovin kallis, 15€/ 6 kk)

KERTOKAA KOKEMUKSIA JA KOMMENTTEJA!

KUPLAJUOMAA PERJANTAIN KUNNIAKSI

2010-01-22T18:40:00.005+02:00

Huh, aikamoinen viikko takana! Perjantain kunniaksi poksautin kuplajuomapullon ja nostin maljan itselleni. Kaloreista viis! ;)

IHANAA VIIKONLOPPUA RAKKAAT KANSSARAIVOAJAT!

RUOKAPÄIVÄKIRJA 20.1.2010

2010-01-21T05:16:00.004+02:00

Aikaista huomenta!

Ensinnäkin tervetuloa kaikille uusille lukijoille ja kiitoksia palautteista, joita olen saanut koskien K&T:n jojolaihdutus-juttua! Moni on kysellyt ruokapäiväkirjani perään. Pidikin sellaista raivareiden alkumetreillä, mutta sitten se jäi... Päätin aloittaa syömisteni kirjaamisen uudelleen. En jaksa merkkailla grammamääriä, ruokavaa'astakin on tällä hetkellä paristo lopussa. Mutta kirjaan kuitenkin päivän ateriat pääpiirteittäin.

Aloitetaan eilisellä: (Tein koko päivän asiakkaita kampaamossa, ehdin pitää 45 min lounastauon)

Aamupala:

1 siivu Fitness Tempo-leipää

levitteenä tuoretta avocadovoita, tilkka dijon-sinappia

2 siivua kalkkunaleikettä

tomaattia, kurkkua

puolikas verigreippi

iso lasi vettä

kuppi mustaa kahvia

Lounas:

maissikanaa

uunijuureksia

mustaviinimarjakastiketta

kivennäisvettä

kuppi mustaa kahvia

Välipala:

rasvatonta maitorahkaa

vadelma-persikka mehukeittoa

Toinen välipala:

Protein Delight-vadelmajogurtti-patukka

pieni kuppi mustaa kahvia

Iltaruoka:

Romaine-ja tammenlehväsalaattia

paprikaa, tomaattia, tuoretta basilikaa

tuoretta limemehua kastikkeeksi

2 vihreää tankoparsaa (esihöyrytetty ja paistettu)

1 paistettu lohimedaljonki

kivennäisvettä

kamomilla-minttu-iltatee

Tänään on kuvaukset ja olenkin sitten koko päivän studiolla. Evääksi lähtee eilistä salaattia ja pari patukkaa! Myös vesipullo kulkee matkassa.

...JA LIHA LIIKKUI

2010-01-19T19:03:00.003+02:00

Hah, lenkki takana! Pääsin töistä yllättäen pari tuntia aiemmin, kuin piti, joten päätin pinkoa 40 minuutin iltalenkin. Nyt on taas energiat palanneet viime viikkoisen suvannon jälkeen. Seuraavaksi lämmintä ruokaa, eli kepakoita, spelttiä ja kasviksia. Kyytipojaksi viimeviikolla katsomatta jäänyt Flash Forward.

LIHA LIIKKUMAAN

2010-01-19T08:14:00.005+02:00

Eilen oli reipas päivä! Salipiiskurini Paula oli tehnyt uuden ohjelman, joka antaa taatusti kahvoille ja alleille kyytiä. Oli hyvät energiat ähistä ja puhista, vaikka treenin loppuvaiheessa olikin jo aikamoinen tärinä päällä. Marisin Paulallekin, kuinka paino on junnannut samoissa lukemissa yli kuukauden ja hän sanoi samaa, mitä olen jo itselleni toistellut:

LIHA LIIKKUMAAN!

Jeps, nyt vaan täydellä tarmolla. Ideaali omalla kohdallani olisi kuulemma kaksi salitreeniä, yksi vauhtikestävyys- ja yksi rasvanpolttolenkki. Täysin mahdollista, kunhan vaan en taas keksi niitä kuuluisia hyviä tekosyitä jäädä sohvan pohjalle... Tällä viikolla en ehdi sporttailemaan kuin vasta viikonloppuna, mutta täytyypä sitten ottaa oikein kunnon pe, la ja su-rutistus!

VIIKON 24 ALOITUSPAINO

2010-01-18T08:00:00.006+02:00

Vähän hirvitti aamulla vaa'alle hypätessä, josko viikonlopun herkuttelu kostautuisi... Ei pahasti. Tuollaista lukua näytti tänä talviaamuna.

58,2 kg on muuten alin lukema, minkä olen tänne raivareihin kirjannut. Jihuu!!!

Tiedossa on melkoisen hektinen viikko, joten eiköhän kulutuskin tule olemaan ihan hyvää. Olisi ihanaa, jos jo ensi viikon painopostauksessa voisin kirjoittaa 57-alkuisen luvun! Sitä odotellessa... Välitavoitteenahan komeilee tasan 57 kg päivämäärällä 29.1. Tuohon on 11 päivää aikaa, eli ihan oikeilla jäljillä ollaan. Tänään lupaan huhkia salilla tuo mielesäni. Saavat viikonlopun herkut kunnolla kyytiä! ;)

HERKUTTELUA

2010-01-17T15:42:00.003+02:00

Päätin nyt sitten kuitenkin kokeilla karkkipäivää. Tai ei niinkään karkkipäivää, vaan herkutteluhetkiä viikonloppuisin. Nyt paino on jälleen lähtenyt laskuun, koska työrytmi on palannut lomailun jälkeen normaaliksi. Ajattelin, että voisin kokeilla antaa kropalleni vähän siimaa, josko vaikka osaisinkin syödä vain palan, en koko kakkua. Katsotaan... Tuntuu ihan mukavalta, mutta jos meinaa yhtään lähteä käsistä, palaan totuttuun nollatoleranssiin. Raportoin, kuinka kohtuudella herkuttelu sujuu!

ENNEN JA SITTEN VÄHÄN MYÖHEMMIN

2010-01-13T11:12:00.004+02:00

Tässä tuo K&T:n jutussakin ollut "ennen"-kuva koko komeudessaan. Se on otettu viimeisellä kesälomaviikollani, 4.8.2009, eli n. viikko ennen raivaroinnin aloittamista. Olin tuolloin jo päättänyt, että rupean tiputtamaan painoa sekä pitämään tätä blogia. Porsastelinkin sitten sillä verukkeella oiken kaksin käsin koko tuon viikon. Jössses!

Viereinen kuva sen sijaan on K&T:n jutun kuvauksista joulukuun ensimmäiseltä viikolta. Riia Koivisto laittoi minut nätiksi. Tuolloin painoin suunnilleen saman verran kuin nytkin...

HELPOTUKSEN HUOKAUS

2010-01-13T10:52:00.009+02:00

Kirmasin eilen töiden jälkeen R-Kioskille ostamaan uutta Kauneus & Terveys-lehteä. Sielläpä komeilin sitten. Olen kyllä tosi tyytyväinen juttuun. Pelkäsin aluksi, että "ennen"-kuvat tulisivat isolla ja näin jopa painajaista, että oma kuvani oli päätynyt vahingossa kanteen. Onneksi ei sentään. Ja pienenä, seepialla sävytettynä se näytti kyllä paljon inhimillisemmältä kuin valtavana oman koneen näytöllä.

Kiitokset kaikille kommenteista ja tsemppauksista! :)

TÄÄLTÄ voi käydä lukemassa jutun painon kanssa jojoilusta!

Jutun alussa on hyviä vinkkejä muilta laihduttajilta. Kyllä kyllä, myös yksi minulta! ;)

Sitten tuohon aiheeseen, josta viimeksi kirjoitin, eli motivaation puute. Sain teiltä erilaisia vinkkejä ja puntaroin, että mikäpä piristäisi olemaan taas reipas laihduttaja. Olin tosiaan eilen jälleen pitkästä aikaa lomien jälkeen töissä kampaamossa ja huomasin, että energiataso koheni kummasti, kun pääsi taas hommiin. Ja koska tuo työni on aika fyysistä, nälkä ja unikin tuntuivat taas ihan toisella tavalla kun laiskotellessa.

Siispä luulenkin, etten muuta mitään kovinkaan radikaalisti. Niinä päivinä, jolloin en ole liikkeessä töissä, vaan istun koneella kirjoittamassa, tarvitsen extrapuhtia. Sitä saavat luvan tuoda hedelmät ja marjat. Ja se pirun liikunta! Mylly käyntiin vaan taas, niin kyllä ne loputkin kilot tippuvat.

INSPIRAATIO HUKASSA

2010-01-12T06:38:00.004+02:00

Niin se vaan on, että nyt on kadonnut jonnekin se loppuvuoden mieletön draivi. Ärsyttää. Ei oikein ole ruokahalua, mutta sitten tulee koko ajan pupellettua jotain turhaa. Tosin onneksi olen edelleen pysynyt erossa herkuista. Mutta onko siinäkään sitten mitään järkeä, että syö kaikenlaista muka-terveellistä kaksin käsin.

Lueskelin eilen Minttukrokantin Raskausarpia-blogia. On jotenkin huvittavaa, että olemme lähteneet suunnilleen samoista kilolukemista ja tavoitepainokin on saman typpinen. Ainoana erona, että MK:n kilot ovat raskauskiloja... Hän on kyllä niin hienosti taistellut niistä eroon! Hatunnosto. Laitoin blogin linkin parille kaverilleni, joilla on sama projekti edessä. On inspiroivaa lukea kanssasiskojen ajatuksia ja tuntoja.

Yritän muistuttaa itselleni, että ei ole enää kyse kuin muutamasta hassusta kilosta, ettei saisi lannistua! Vaan nämä viimeiset viisi tuntuvat pitävän kiinni niin tiukkaan, että tekisi mieli äyskäistä. Enpä kyllä ole myöskään haastanut itseäni vielä, niinkuin tuossa viime viikolla uhosin. Edelleen mennään mukavasti omalla comfort zonella, eli turhaa jupinaa tämäkin... ;)

Hyvää tiistaita kaikille! Muistakaa käydä lehtikioskilla.

NEITI X:N HENKILÖLLISYYS PALJASTUU HUOMENNA

2010-01-11T10:22:00.010+02:00

Rumpujen pärinää..............!

Huomenna ilmestyy vuoden 2010 ensimmäinen KAUNEUS & TERVEYS-lehti. Tämä hirvittää hiukan, sillä olen lehdessä mukana jutussa, jossa kolme eri keinoin laihduttanutta naista kertoilee kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Oma keinoni oli LAIHISRAIVARIT, eli tämän blogin kirjoittaminen. Jutun yhteydessä on myös pari kammokuvaa viime kesältä sekä uusi, viime kuussa napattu otos.

Tämä tarkoittaa sitä, arvon lukijani,

että saatte tietää millainen tapaus näiden rivien takaa löytyy!

Todellisuudessa kyllä tiedättekin jo kaiken olennaisen. Olenhan vuodattanut tuntojani ja paljastanut ajatuskiemuroitani teille jo kohta puolen vuoden ajan. Ja vartalokin on vilahtanut kuvissa useampaan kertaan. Vain kasvot ovat puuttuneet! :)

No, huomenna paljastuu siis loputkin. (Jaiks! En ole itsekään nähnyt juttua.)

PETTURIVAAKA SAI ANSIONSA MUKAAN!

2010-01-07T11:43:00.003+02:00

Muistatteko kun kerroin jokin aika sitten tuohtuneena petturivaa'astani, joka näytti liian pieniä lukemia ja sai sydämeni tykyttämään hetkeksi. No, paha sai palkkansa! Vaakani majaili kylpyhuoneen lavuaarin alla. Eräänä iltana olin vahingossa jättänyt kynsilakanpoistoainepullon avonaisena lavuaarin reunalle. Tuohan tietenkin putosi ja kaatoi sisältönsä muovisen petturivaa'an päälle! Seurauksena syöpyminen ja näytön sumeneminen. Kyllä vähän nauratti kun huomasin tämän.

Petturivaaka siis lensi kaatopaikalle ja kävin hankkimassa HobbyHallin alesta uuden tilalle. Hintakaan ei ollut paha, vain 15 €. Ja tämä uusi sulokki meinaan piirtää käyrät ja kaikki! Että siis kertoo paljonko eroa edelliseen punnitukseen jne. Ja vaakaan voi lisätä neljä käyttäjää... On mennyt tekniseksi painon seuraaminen.

Ainoa huono puoli tässä vaa'assa on, että se on todella tarkka alustastaan. Täytyy siis punnita aina samassa kohdassa, ettei paino sen takia muka heittele.

VERTAILUA LÄHTÖTILANTEESEEN

2010-01-06T12:08:00.008+02:00

Kun aloitin raivaroinnin melko tasan 5 kuukautta sitten, kerroin elämästäni ja sen hetkisistä komapastuskivistäni. Tavoitepostaukseni löytyy TÄÄLTÄ. Ajattelin, etä voisin tarkistaa, näin oikein kirjallisesti, että mitenkäs noiden kompastuskivien laita on tällä hetkellä...

- Olen edelleen 161 cm pitkä ja painan 59,4 kg. Painoindeksini on siis 22,9. Lähtötilanteessa painoin 68 kg ja painoindeksini oli 26,2. Tässä kohdassa edistys on ollut oikein hyvä!

- En siis enää ole lievästi ylipainoinen, vaan normaalipainoinen.

- Olen edelleen kolmekymppinen ja paiskin töitä! Mutta olen oppinut hallitsemaan ajankäyttöäni paremmin.

- En vieläkään koe olevani urheilullinen. Olen oppinut tykkäämään sporttaamisesta, mutta ei se edelleenkään ole elämäni suola. Olen tajunnut, kuinka paljon parempi olo liikkumisesta tulee, mutta löydän yhä "hyviä" syitä tehdä jotain muuta sen sijaan. Tätä kohtaa aion hioa tämän kevään aikana!

- Yhä vaan tunnesyöjä. En ehkä enää ahda itseeni sellaisia määriä ruokaa ja herkkuja kuin ennen, mutta tiedän, että tunnetilojen heilahdukset ajavat minut kohti jääkaappia!

- Herkkupeppu ja nautiskelija. Kyllä vain. Tällä hetkellä herkuttelu on hallinnassa, mutta vain ja ainoastaan siitä syystä, että pidän nollatoleranssia yllä. Viini-illalliset ovat jääneet vähemmälle, mutta kyllä ne edelleen houkuttavat. Mm. lokakuussa sain painoni ensi kerran nousemaan, kun söin ulkona, join viiniä ja maistelin vaaleaa leipää ravintolassa. Siis useampana iltana! Ja tottakai aion nyt keväälläkin nautiskella, mutta kohtuudella!

- Siiderin lipittäjä en enää niinkään ole. Ensimmäinen tavoitepostaus on kirjoitettu elokuussa, jolloin terassikausi oli kuumimmillaan. Tuo kuiva omppusiideri on ollut paheeni monen vuoden ajan, mutta nyt kun en ole syönyt makeaa lainkaan, huomaan, että monet juomat ovat alkaneet maistua turhan ätläköille. Niihin kuuluu mm. siideri ja limut. Ja hyvä niin, eikös. Kyllä lasillinen tai pari menee, mutta jääkylmänä ehdottomasti!

- Tuuritupakoiminen jatkuu edelleen. Tosin vähenevässä määrin sekin. Silloin tällöin.

Aloittaessani raivarointia, kerroin haluavani:

- Oppia syömään sopivasti ja säännöllisesti

- Vähentää rasvan määrää ruokavaliossani

- Innostua liikunnasta

- Saada sutjakamman keskivartalon

Kaikki edellämainitut ovat toteutuneet. Olen ymmärtänyt paljonko ruokaa on paljon ja ennenkaikkea paljonko on liikaa! Säännöllisesti syöminen on edelleen vähän kompastuskivi, mutta hion asian oppimista lisää tänä keväänä.

Rasvan määrä on vähentynyt herkkujen poisjäämisen myötä. Olen myös jättänyt margariinit, metwurstit sun muut kauppaan. Tiensä ruokavaliooni ovat sen sijaan löytäneet avocado, siemenet sekä erilaiset vihannekset ja kasvikset. Protskut tulevat kanasta, paistijauhelihasta, kalasta, kalkkunaleikkeestä ja kokolihasta.

(enemmän ruokavaliostani TÄÄLLÄ)

Liikunnasta olen todella innostunut. Varsinkin jos vertaan tilanteeseen viime kesänä. Muistelin juuri eilen ensimmäistä lenkkiäni viime elokuussa. Silloin puuskutin ja puhisin. Olin varma, että kaikki vastaantulevat näkevät, että olin täysin noviisi. Juoksin tuolloin 37 minuuttia ja muistan kotiintullessani, kuinka ylpeä olin. En ollut uskonut pystyväni moiseen. Naama oli punaisempi kuin koskaan ja näytin omasta mielestäni sotanorsulta lenkkivaatteissani... Mutta siitä se lähti!

Samoin saliharrastus. Olen aina pelännyt punttiksella käymistä, mutta nyt olen löytänyt oman rytmini ja tapani harrastaa sitä. Täytyy myöntää, että olen pyytänyt tähän apua. Hommasin itselleni personal trainerin, joka on tehnyt saliohjelmani. Hän käy kanssani kerran viikossa salilla tekemässä treenin. Ja mikä tärkeintä, hän katsoo, että teen liikkeet oikein, enkä riko itseäni. Tästä on ollut suuri apu, sillä nyt katson treenaamista täysin toisin silmin, kuin aiemmin. Tämän kevään tavoitteena on kiinteytys ja trainerini jatkaa kanssani edelleen. Nyt pitää vaan saada tämä lazy ass salille useammin!

Sutjakan keskivartalon metsästys on edelleen käynnissä. Toki nykyinen olomuotoni on selkeästi virtaviivaisempi, kuin se omenapöhö, josta lähdin taistelemaan irti! Mutta tänä keväänä aion saada kahvat kuriin ja vatsalihakset esiin. Grrrrrrr....! :)

Yhteenvetona voisin sanoa, että oikeilla jäljillä ollaan! Välillä on hyvä muistuttaa itseään alkuperäisistä tavoitteista ja tarkastella niiden toteutumista. Omani ovat toteutuneet paremmin kuin uskoinkaan, joten nyt on hyvä mieli jatkaa ja nostaa samalla hieman rimaa.

TÄSTÄ SE LÄHTEE TAAS

2010-01-04T16:13:00.004+02:00

Nyt on juhlat juhlittu ja herkut herkuteltu. Oli ihan mukavaa löysäillä parin viikon ajan, mutta nyt on aika palata takaisin ruotuun! Raivarointi on edennyt viikolle 22 ja painoa puntarissa 59,4 kg. Sen verran tuo loppuvuoden juhlahumu sakotti... Vaan eipä hätiä, Into ja Tarmo edelleen mukana kuvioissa.

Homma siis jatkuu viime vuoden malliin. Ainoa poikkeus on liikunnan lisääminen ja muutenkin itseni haastaminen. Jostain syystä koen, että pääsin kovin helpolla tuon syyskauden. Vaikka kohdallani kyseessä onkin elämäntapojen muutos, eikä pelkästään laihdutuskuuri, koen, etten pusertanut itsestäni läheskään kaikkea irti. Pysyttelin koko syksyn turvallisesti oman comfort zoneni sisällä.

Nyt kun painoa on jo tippunut, mutta olen edelleen 5 kg:n päässä tavoitteestani, otan piiskan käteen ja laitan lihan liikkumaan! Ja sehän onkin alkanut jo. Nimittäin eilen pingoin pakkasessa 40 minuuttia, tänään astetta lauhemmassa säässä reilun tunnin. Piiska heilui molemmilla lenkeillä loppurutistuksissa. Hoin itselleni: "Näytä mihin pystyt ___keles!!!" ja kiristin tahtia niin että lumiset puskat vilisi silmissä. Teki hyvää. Tosin eilen sorruin vielä vähän herkutteluun. Tänään olen palaanut absoluuttiseen nollatoleranssiin. Toimii minulle.

2010

2010-01-01T01:15:00.003+02:00

Niin se vaan vaihtui... Kippis! ;) Tällaisia teesejä Laihisraivareissa alkaneelle vuodelle:

UUDENVUODEN KYSELY

2009-12-28T14:27:00.003+02:00

Laitoin taasen kyselyn tuohon sivuun ---->

Olisi hauska tietää kuinka moni tekee uudenvuodenlupauksia!

Itse harrastan tätä kyllä. Mietin oikeastaan koko loppuvuoden, millaisen vuoden haluan seuraavaksi viettää. Tulevan vuoden teemoiksi ovat nousseet kiinteytyminen, uuden terveellisen elämän opettelun jatkaminen, tyylipäivitys, hiuspäivitys, organisoituminen, suunnitelmallisuus ja tehokas eteneminen.

Aika tyypillisiä teemoja. Mutta on hauska aloittaa uusi vuosi ikäänkuin puhtaalta pöydältä, mieli intoa ja toivoa täynnä. Ja kun olen jo vanhan vuoden puolella urakoinut nuo 10 kiloa alas, tuntuu kevätkausi kevyeltä ja uskon, että pystyn suuriin saavutuksiin myös laihdutusmaailman ulkopuolella.

Minkäsmoisia ajatuksia teillä on?

VUODEN 2009 VIIMEISEN VIIKON ALOITUSPAINO

2009-12-28T08:19:00.008+02:00

Niinhän se aika tosiaan kuluu... Olen kirjoittanut laihisraivareita nyt 140 päivää! Jäljellä toisinsanoen enää 3 päivää. Mutta ei huolta, raivarointi jatkuu ensi vuoden puolella. Ensinnäkin olen vielä 3,7 kg:n päässä tavoitteestani ja toiseksi: tästä kirjoittamisesta on muodostunut harrastus, jota haluan jatkaa!

Viikon 21 aloituspaino siis näyttää tuollaiselta. Ei paha, vaikka ei olekaan ihan se, mitä pitäisi. Onneksi sentään alkaa vitosella, eikä kutosella. Paino on tosiaan pysynyt yli kuukauden päivät suunnilleen samoissa lukemissa. Viimeisten kilojen tiputtamiseen tarvitaan sisukkuutta ja pientä piiskan heilautusta. Onnekseni sain kerättyä joulun pyhinä intoa ja kerrankin tekee mieli kuntoilla. Tänään saattaa kyllä tulla huilipäivä, sillä eilisen lumijuoksun ja salitreenin jäljiltä on mitä omituisimmat paikat kipeinä. (kuten oikea nivunen, polven sisäpuoli ja vasen akillesjänne...) Vaikka on tarmoa kuin pienessä kylässä, en aio rikkoa itseäni. Ehkäpä otan iltapäivällä kevyet Zumbat!

JUOKSENTELUA LUMESSA

2009-12-27T22:12:00.004+02:00

Ihana pakkaspäivä. Painelin tänään menemään tuolla hangessa tunnin mittaisen lenkin. Siihen päälle reilu puolituntinen salilla lihaksia. Johan sai kinkut kyytiä! Täytyy kyllä sanoa, että on kerrassaan etuoikeutettua juoksennella Helsingin aurattuja katuja. Hetkittäin oli hankalaa löytää jalansijaa sohjoisella jalkakäytävällä, mutta pohjoisempana talvilenkkeily on taatusti vielä haasteellisempaa. Millaista mahtaakaan olla napapiirin seutuvilla pimeydessä, tulipalopakkasessa, hankien keskellä...

Joka tapauksessa, täällä pääkaupunkiseudulla juoksukeli oli mitä parhain. Kunnon kerrospukeutuminen ja sopivan reipas vauhti pitivät lämpimänä -7 asteen pakkassäässä.

TUULTA PURJEISSA

2009-12-26T23:51:00.003+02:00

Yllätin itseni päätymällä tänään huhkimaan salille. Teki todella hyvää, sillä selkä oli totaalijumissa eilisen makoilun ansiosta. En tosiaan tehnyt mitään muuta, kuin nukuin ja katsoin leffoja putkeen. Ja niinhän sitä pitääkin jouluna, LAISKOTELLA! Joka tapauksessa tänään tuli sellainen olo, että kaipasin actionia. Aika moni muukin oli samoilla linjoilla, sillä kuntosalilla oli suorastaan ruuhkaa.

Laitoin intopuuskassani myös alkuvuoden kalenteriani järjestykseen, sekä latasin salikorttiini myös jumppia. Tehotyttö! ;) Toivottavasti innostus jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Ainakin nyt on hyvä tarmo. Vaan vaa'alle en ole uskaltautunut. Maanantaina sitten. Pelkään, että olen palannut kutosella alkavaan lukemaan...

PITKÄSTÄ AIKAA

2009-12-23T12:51:00.002+02:00

No johan on ollut taukoa kirjoittelussa! Pahoittelut. Tämä loppuvuosi menee aina niin rytinällä. Huomenna on jo jouluaatto...

Tässä pikainen tilannepäivitys:

- Paino suhaa edelleen siinä 58-59 kg:n välillä

- Mahduin vihdoinkin viime keväänä ostamaani tavoitemekkoon

- Olen palannut normikokooni 36

- Olen herkutellut ensimmäistä kertaa sitten elokuun

- Aion herkutella lisää pyhinä

- Olen myös syönyt ruokavaliostani poiketen reippaammin hiilareita mm. joululaatikoiden muodossa

- En ole sortunut ahmimaan. Kerran kävi lähellä... Joulubuffetti meinasi koitua kohtalokkaaksi

- Oloni on muuten virkeä ja iloinen, mutta pimeys väsyttää aamuisin

- Odotan jo innolla vuoden vaihtumista ja normiruokavalioon palaamista

Summa summarum: 3 kiloa olisi vielä nipistettävää, jotta pääsisin laihisraivaritavoitteeseeni, 55 kg. Päätin, että nipistän loput ensi vuoden puolella. En siltikään aio porsastella ja hankkia lisäkiloja nyt loppuvuoden aikana.

Olen todella iloinen, että olen päässyt näinkin pitkälle. Aina kun seison vaa'alla ja lukema alkaa 5:lla, joudun hieraisemaan silmiäni. Vielä 4 kuukautta sitten olin 10 kiloa painavampi, enkä uskonut pääseväni niistä ylimääräisistä koskaan eroon!

Toisin kävi ja tavoitteeni uuden elämäntyylin löytämisestä on onnistunut. Nyt kun olen hieman herkutellut, huomaan todella nopeasti, kuinka esim. karkkien lisäaineet saavat minut todella nopeasti huonovointiseksi. Myös jälkiruokien sokerimäärät tuntuvat järkyttäviltä. Ei muuten, mutta sokerista vieroittautuneena ähky ja ällötys tulee yllättävän äkkiä. En enää kaipaa makeaa, ja siitäkös olen onnellinen!

Samoin noiden hiilareiden kanssa. 4 kuukautta vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneena joululaatikkokimara sai aikaan sen sortin turvotuksen ja ähkyn...! Hassua tuossa viimeviikkoisessa tapauksessa oli se, että tunnistin tuon tunteen "entisen elämäni" kylläisyydeksi. Toisin sanoen ennen söin itselleni moisen olon joka aterialla ja se oli mielestäni täysin normaalia. Huh!

Liikuntaa on ollut hyvin vähän-valitettavasti. Olen käynyt kerran viikossa salilla, that's it. Suunnittelin tuossa juuri vuoden alkuun liikkumislukkarin itselleni. Nyt kun olen pässyt pahimmista kiloistani, haluan nähdä mihin tästä kropasta onkaan! (edellisessä postauksessani uhittelin reippailusysäystä ennen joulua. Ei tapahtunut! Olen sen sijaan juonut glögiä....)

No mutta kaikenkaikkiaan positiiviset tunnelmat! Vähän herkuttelua luvassa ja sitten taas pääsen takaisin jo tuttuun ja turvalliseen kurinalaisuuteen. Uskomatonta kyllä, mutta kaipaan sitä. On hauskaa haastaa itseään ja pysyä ruodussa. Meinaan myös kevätkaudella jatkaa herkkujen nollatoleranssia...

Ihanaa joulua kaikille! Nauttikaa, levätkää, syökää, juokaa, tanssikaa ja laulakaa!

Mutta kaikkea kohtudella! ;)

PORKKANAN PALJASTUSTA

2009-12-10T08:40:00.003+02:00

Kertoilin jokin aika sitten, että olen saanut oivan porkkanan laihtumiseeni. En halunnut vielä silloin paljastaa mistä on kyse, mutta nyt ajattelin hieman valottaa salaisuuden verhoa... ;)

Olen tammikuussa mukana erään suuren naistenlehden jutussa! Juttu kertoo kolmesta laihduttajasta ja elämäntaparemontoijasta. Olen siis yksi heistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen tammikuun puoltaväliä blogini saa kasvot. JAIKS!

Kerron sitten lähempänä ajankohtaa mistä lehdestä on kyse ja koska se on myynnissä.

RAIVARIPOSTAUS NRO 100

2009-12-09T10:16:00.002+02:00

Näin lähtee sadas kirjoitus... Hauskaa!

Tai oikeastaan ei. Paino on junnannut siinä 58 yläpuolella jo monta viikkoa. Kehitys on pysähtynyt. Näinhän arvelinkin tapahtuvan. Viimeisten kilojen rutistus on se hankalin osuus. Miten voi olla mahdollista, että nuo 10 kiloa ovat lähteneet suht kivuttomasti, mutta tässä sitten jään jumittamaan? Suht kivuttomasti on sitten lievennetty ilmaisu, blogini seuraajat tietävät, että olen kyllä taisteluni taistellut ja raivarini raivonnut matkan varrella.

Mikäs nyt avuksi? Joulukin tulee ja aion ehdottomasti herkutella hiukan pyhien aikana... Olen saanut kahdenmoisia vinkkejä: joko lisätä kulutusta reippaasti, tai sitten buustata kroppaa lisäämällä alorien määrää. Jälkimmäinen hoituu jouluna itsestään, mutta tuota liikuntaa sopisi kyllä lisätä. Luulenpa, että kulutukseni on jumahtanut. En ole ehtinyt käydä lainkaan juoksemassa ja salikäyntejäkin on tullut ainoastaan kerta per viikko. Lupasin itselleni aikaisemmin syksyllä, että liikkuisin ainakin sen puoli tuntia päivässä. Hmm.....

Nyt kun katson kalenteriani, voin todeta, että ehtisin kyllä ottamaan hyvän joulunalus liikuntarupeaman! Se voisi mennä vaikkapa näin:

ke 9.12. klo 19.30 iltalenkki

to 10.12. klo 10 sali

pe 11.12. klo 8 aamulenkki

ke 16.12. klo 8 aamulenkki

to 17.12. klo 15 sali

pe 18.12. klo 8 aamulenkki

la 19.12 klo 10 aamulenkki

ma 21.12. klo 17 iltalenkki

ti 22.12. klo 8 aamulenkki

ke 23.12. klo 9 sali

Nyt kun se on tuohon kirjattun, tulee toivottavasti noudatettua!

Loppurutistustaistoon!!!!

PETTURIVAAKA

2009-12-01T18:38:00.005+02:00

Ajattelin kertoa tarinan eiliseltä illalta. Tavoistani poiketen päätin pistäytyä vaa'alle. Yleensähän teen sen aamuisin ja merkkaan tänne blogiini aina maanantaisin viikkopainoni. No eilen illalla siis jostain mielenhäiriöstä johtuen punnitsin itseni. Vaaka näytti 55,7!!! Mitäh? Menin totaalipaniikkiin. Aloin pillittämään, sillä tiesin, että vaaka valehtelee. Ravasin ympäri asuntoa ja asettelin vaakaa moneen otteeseen mahdollisimman tasaisille alustoille. Aina vaan sama luku. Paniikki kasvoi ja olin jollain tapaa sokkitilassa. Lopulta revin petturivaa'an paristot irti hetkeksi. Tämän jälkeen testasin vaa'an kahvakuulalla ja totesin, että lukema on oikea. Astuin uudelleen puntariin ja painoa olikin 4 kiloa enemmän, 59,7 kg.

Olin samaan aikaan helpottunut ja pettynyt. Silmät tihrussa mietin, mitä ihmettä oikein tapahtui.

Tänäänkin olen vielä analysoinut tuota paniikkikohtaustani. Miksi se itku tuli? Syy on selvä: tunnen kropassani, että en ole vielä lähellekään tavoitepainoani 55 kg. Tiesin siis koko ajan, että vaaka huijaa. Eilen tuntui, että vaaka teki pilaa kustannuksellani. Heilutteli tikkunekkua nenäni edessä ja vetäisi sen salamannopeasti pois. TYHMÄ VAAKA!

Rakas joulupukki, toivon joululahjaksi uuden, toimivan, rehellisen vaa'an.

2009-12-01T07:26:00.002+02:00

No nyt ollaan taas 60 kg:n alapuolella. Ensi viikonloppuna pitäisi aikataulun mukaan vaa'an näyttää 57,7, mut ans kattoo nyt! Viime yönä nukuin ensimmäistä kertaa koko yön. Kolme edellistä yötä olen herännyt 2-3 aikaan yöllä ja sittenhän se rytmi onkin mennyt entistä enemmän sekaisin... Toivottavasti tämä jet lag-touhu oli nyt tässä ja pääsen takaisin normaaliin arkeen!

KYSYMYKSIIN VASTAUKSIA

2009-11-28T03:17:00.002+02:00

Saan usein kysymyksiä laihisraivareiden pääperiaatteesta, ruokavaliostani, välitavoitteistani jne. Kaikki blogini tärkeimmät elementit on listattu tuohon oikeanpuoleiseen palkkiin. ----->

Eli siitä vaan klikkailemaan kuvia, niin johan löytyy infoa, mistä tässä raivaroinnissani onkaan kyse! :)

RYTMI SEKAISIN

2009-11-28T02:38:00.006+02:00

Olen vihdoin palannut Ameriikan ihmemaasta. Eilen simahdin joskus kahdeksan aikoihin ja nyt sitten heräsin, että joko ois aamu. Eipä ole, kun baareissakin tulee pilkku vasta tunnin kuluttua. Päätin kuitenkin nousta ylös, sillä lakanoissa unettomana pyöriminen on uuvuttavaa ja turhauttavaa.

Kertoilen vähän reissukuulumisia... Ihanaa siis oli. Lämpöä ja aurinkoa sekä muutenkin hyvä meininki. En sortunut kertaakaan mihinkään ihaniin herkkuihin, joita oli tietenkin tarjolla joka kuppilassa. Sen sijaan kävin kerran lenkillä ja kaksi kertaa ystäväni personal trainerin tehorääkissä.

Söimme koko viime viikon todella kuuliaisesti ja hyvin. Ystäväni noudattaa aika pitkälle samaa ruokavaliota kuin minä. Sen lisäksi hän syö paljon elävää ravintoa, joka on itselleni vielä aika uusi juttu. No mutta, matkakiloja tuli 2 kuitenkin. Nyt niistä pitää päästä eroon. Odotan innolla, että aurinko nousee. Juoksuhinku on kova. Meinaan myös tehdä ystäväni personal trainerin neuvomia lihaskuntoliikkeitä. Ne olivat meinaan erittäin tehokkaita ja sellaisia, joita voi helposti tehdä kotona. Hänellä on sama tavoite kuin itselläni, eli keskivartalon vahvistaminen ja linjojen sutjakoittaminen.

Viikko sitten sunnuntaina paino näytti 58,7 kg, mutta nyt olen valitettavasti kivunnut takaisin 60 kg:n paremmalle puolelle. Ärsyttää tietenkin... Aikataulun mukaan ensi viikonloppuna koittaa välietappi 4 ja vaa'an pitäisi näyttää 57,5. Katsotaan nyt ovatko nämä matkakilot turvotusta vai joudunko kirimään toden teolla koko joulukuun, että pääsen lopulliseen tavoitteeseeni!

TERVEISET KALIFORNIASTA!

2009-11-22T05:17:00.003+02:00

Pahoittelut radiohiljaisuudesta. Olen matkannut meren yli Kalifornian auringon alle, enkä ole ehtinyt päivittää kuulumisiani. Täällä ollaan vielä 5 päivää ja sitten koittaa paluu koti-Suomeen. Täytyy sanoa, että laihduttaminen ja terveellisesti syöminen on täällä erittäin helppoa! Kaupat notkuvat health foodia ja ihania salaattibaareja on joka kadunkulmassa. Olen myös käynyt lenkillä ja puistossa punnertamassa ja urheilemassa. Keli on sen verran ihana, että mikäs tässä sporttaillessa. Into lähteä ulos on 600% korkeammalla kuin kotona pimeässä ja märässä. Luulenpa, että tämä on oikein hyvä piristysruiske kaamoksen keskelle.

Siellä on aamu valjennut, täällä vasta kohta illallisaika. Kirjoittelen vielä jos ehdin, mutta olen jälleen linjoilla ensi viikonloppuna!

Aurinkoa ja energiaa kaikille! :)

VIIKON 15 ALOITUSPAINO

2009-11-16T14:38:00.002+02:00

Tuntuu hassulta kirjoittaa vitosella alkava luku tähän... En ole vielä ihan tottunut. Ja kyllä se välillä kiepsahti takaisin sinne kuuteenkymppiin viime viikolla. On sellainen olo, kuin peruuttamalla hiipisi varovasti pois tuon 60:n läheisyydestä. Ettei se vaan herää! Tunnen olevani turvassa kun olen lähempänä 57 kiloa. Hissuksiin...

KUN MENNYT PÄÄSEE YLLÄTTÄMÄÄN

2009-11-14T11:23:00.002+02:00

Se on aina yhtä tuskallista... Nimittäin nähdä jonkun toisen ihmisen albumissa tai kamerassa kuva itsestään melkein kymmenen kiloa tanakammassa kunnossa. Oma kuvakansio on tietenkin täynnä vastaavanlaisia otoksia, mutta miksi ihmeessä oman entisen minän näkeminen yllättävässä tilanteessa on niin kamalaa?

Eilen ystäväni näytti kuvaa toissakesältä. Hän halusi rohkaista ja näyttää kuinka upeasti olen edistynyt. Tiedän, että tarkoitus oli hyvä, mutta tuijottaessani sitä järkyttävää bikinikuvaa, tunsin kuinka kyynelet alkoivat nousta silmiini. Yritin taistella, mutta sisältäni nousi sen sortin aalto, etten kyennyt pidättelemään tunteenpurkausta. Tuijotin 8 kiloa tuhdinpaa itseäni ja mietin, kuinka ihmeessä olen voinut antaa itseni olla siinä kunnossa. Eikä pelkästään ulkoisesti, vaan myös sisäisesti. Kaikki ne tuon ajan onnettomat ja epätoivoiset ajatukset nousivat jälleen pintaan. Tuo kilomäärä on niin lähellä... Liian lähellä! Pelkään niin paljon, että lipsahdan sinne uudestaan. Koko elämäni on ollut jojoilemista painon kanssa vuodesta 1991 lähtien. Nyt olen ensimmäistä kertaa ottamassa tilannetta haltuuni, mutta tuon kuvan näkemisen myötä tajusin, etten vieläkään usko pystyväni tähän elämänmuutokseen. Toissakesänä saavutettu massamäärä kulki mukanani koko viime vuoden. Ja siihen kilomäärään lihoaminen kesti vain pari kuukautta. Tiedän siis liiankin hyvin, että pystyn lihoamaan muodottomaksi nopeasti kuin rasvattu salama!

Mietin vielä tänäänkin tuota kuvaa ja yritän jollain tapaa ottaa opikseni näkemästäni. Kuva on piirtynyt verkkokalvolleni, enkä vieläkään oikein osaa käsitellä tätä tunnemyräkkää. Huomenna varmasti jo nauran koko jutulle, mutta on tässä pureskeltavaa...

PORKKANA

2009-11-12T09:35:00.004+02:00

Kerroin muutama viikko sitten, että tavoitteeseen pääsemistäni kannustaa porkkana, joka minulle yllättäen heitettiin. En valitettavasti vieläkään kerro mikä se on, mutta lupaan paljastaa sen teille ennen vuodenvaihdetta. 31.12.2009 laihisraivareiden tulisi olla päämäärässään, eli 13 kiloa kevyempänä. Uskon vakaasti, että pääsen tavoitteeseeni ja sujahdan solakkana uudenvuoden juhlamekkoon!

Mutta mitäs sitten tapahtuu...?

Tulee vuosi 2010 ja laihiksesta ei toivottavasti ainakaan tarvitse raivota. Minulta on kyselty, aionko jatkaa blogin pitämistä, vai loppuuko kaikki kuin seinään vuodenvaihteessa. Olen mietiskellyt tätä ja tullut siihen tulokseen, että en voi enkä halua lopettaa kirjoittamista! Blogin kirjoittaminen on ollut tärkeä, jopa tärkein apuvälineeni tässä prosessissa. On ollut helpompi tarpoa tätä matkaa, kun on samanhenkisiä ihmisiä mukana, vaikkakin kilometrien ja kilotavujen päässä...! :) Seuraava etappini ja tähtäimeni on kiinteytyminen. Se olkoon kevätpuoliskoni tavoite. Tämän vuoden loppuun mennessä olen kaivautunut esiin ja ensi vuoden alkupuoliskon käytän uudelleenlöytämäni vartalon muokkaukseen. Mitään lihaskimppua minusta ei tule, haluan kiinteytyä ja voimistua. Ensi kesänä sitten voin kerrankin nauttia auringosta vähissä vaatteissa, ilman, että tarvitsee koko ajan vetää vatsaa sisään...

Miltäpä tämä kuulostaa?

TORSTAIAAMU...

2009-11-12T09:20:00.002+02:00

Vieläkin on eilisestä energiaa jäljellä. Ja se on hyvä näin kaamoksen keskellä! Kiitoksia kaikille tsemppaajille jälleen. Harriet kyseli detox-kuuristani. No sehän unohtui heti ensimmäisen viikon jälkeen... Tuolla se pullo on jääkaapissa, mutta enpä ole muistanut naukkailla. Vedenjuonti on muutenkin ollut vähän huonoa, se pitää korjata. Ehkäpä laitan Methodraine'a jälleen pulloon, niin tulisi juotua... Katsotaan.

60 KG ALITETTU!!!

2009-11-11T07:50:00.003+02:00

Voi pyhä jysäys! Tänään on se päivä, josta olen haaveillut viimeiset 2 vuotta. Painolukemani alkaa nyt vitosella. Voisin kiljua riemusta! Olen aina ollut henkisesti 50-jotain kiloinen, mutta viime vuodet ovat valitettavasti vierähtäneet kuudenkympin paremmalla puolella. Laihisraivareiden lähtötilanteessa luku hipoi jo seuraavaa kymmenlukua...

Tämä on mieletön merkkipaalu. En oikeasti uskonut, että kykenisin tähän, mutta näin vaan kuitenkin pääsin tähänkin tavoitteeseen. Olen jälleen ylpeä itsestäni! Se on kuulkaa hyvä tunne.

Tavoitteeseeni on enää 4,8 kg matkaa. Se tuntuu alkukilojen karistamisen jälkeen mitättömältä loppurutistukselta. Totuushan kuitenkin on, että juurikin näiden viimeisen 5 kilon kanssa joutuu rutistamaan ihan toden teolla. Olen valmis pusertamaan, tänään valmiimpi kuin koskaan!

KYSELYN TULOKSIA

2009-11-08T20:47:00.004+02:00

Kysyin teiltä tällä viikolla kuinka tuttu laihisraivarit-blogi onkaan.

Vastauksia tuli yhteensä 39 kpl! WAU!!!

vastaajista

5 luki blogiani ensimmäistä kertaa

14 löysi raivarit lokakuun aikana

7 on seurannut blogia jo useamman viikon ajan

13 on lueskellut tarinointiani alkumetreiltä saakka

Kiitos kun jaksoitte vastata. Kyselyn perusteella uskallan siis arvella, että ainakin kolmisenkymmentä ihmistä seuraa edistymistäni.

Kivaa, että olette siellä! :)

PAISTETUT VIHREÄT TOMAATIT

2009-11-08T20:34:00.004+02:00

Muistatteko vielä tämän leffan? Löysin kaupasta ihanan näköisiä vihreitä ja oransseja tomaatteja ja päätin kokeilla josko niistä saisi aikaiseksi leffassa valmistetun USA:n etelävaltioiden herkkuruoan. Kaivelin hetken netin ihmeellistä maailmaa ja löysin useammankin reseptin tomaattiherkulle.

PAISTETUT VIHREÄT TOMAATIT

Leikkaa tomaatit n. sentin paksuisiksi viipaleiksi

Kasta viipaleet ensin vehnäjauhoon, sitten kananmunaan ja lopuksi vielä karkeisiin maissi- tai korppujauhoihin

Kuumenna paistinpannussa n. 1/2 dl öljyä. Älä polta öljyä!

Paista tomaattiviipaleita pari minuuttia per puoli

Nosta viipaleet hetkeksi talouspaperin päälle kuivumaan

Tarjoa paistetut vihreät tomaatit hieman jäähtyneinä, jottei suu pala.

Itse käytin n. 3 rkl rypsiöljyä paistamiseen ja maissijauhojen sijaan spelttihiutaleita.

Jenkeissä tämä annos on side dish, itse popsin tomsit sellaisenaan!

NAM!

KYSELY JÄLLEEN

2009-11-02T19:29:00.002+02:00

Laitoin tuohon sivupalkkiin kyselyn viikon ajaksi!

POHDINNAN PAIKKA

2009-11-02T17:53:00.008+02:00

Iso kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet käydä tsemppailemassa matkan aikana! Olen satavarma siitä, että jos laihisraivarit ei olisi saanut yhtään lukijaa, eikä kukaan olisi kommentoinut kirjoitteluitani, en todellakaan olisi tässä tilanteessa! Olen onnistunut laihduttamaan terveellisesti ja oikeamielisesti yli 6 kiloa. Itsetuntoni on noussut ja tunnen kuinka maailmalla on paljon annettavaa. Eihän sen noista kiloista pitäisi olla kiinni, mutta onpa kuitenkin.

Olen seuraillut muutaman muun kamppailua ja aina kun luen vaikeasti lihavien kanssasiskojen kirjoituksia, tunnen itseni piipittäjäksi. Onhan painoindeksini sentään normaali ja pystyn harrastamaan urheilua ilman, että joudun pelkäämään sydämeni tai nivelteni puolesta. Mutta jokaisella meillä on kilomme kannettavana. Kullakin eri määrä eri syystä. Kunnioitan suuresti niitä, jotka ilkeistä kommenteista tai vyötärönseudulle porautuvista katseista riippumatta jaksavat sinnikkäästi. Minä normaalipainoisena en joudu kantamaan sitä häpeäntunnetta, enkä voi siis sanoa tietäväni siitä mitään. Mutta sen tiedän noita edistymiskuviani katsellessa, että olen muuttunut. Niin ulkoisesti, kuin sisäsisestikin. Nyt osaan kuunnella ja kuulla, mitä kroppani tarvitsee ja kaipaa. 13 viikkoa sitten nuo äänet oli täysin vaiennettu kaikenmaailman lisäaineilla ja pullamössöllä, siiderillä ja tupakalla. Voin huonosti, enkä muka tiennyt syytä. Tottakai tiesin! Se oli silmieni edessä peilikuvassani joka päivä. Ja kuinka häpeänkään itseäni kun selailen viimekesän mökkireissukuvia ja muuta "mairittelevaa" materiaalia. Miksei kukaan huomauttanut? Olinko itse sokea? Näytin huonosti voivalta, väsyneeltä, kyllästyneeltä, turvonneelta, luovuttaneelta.

En voi sanoa, että olisin kokenut jonkinlaisen herätyksen. Ennemminkin nämä raikkaat ja hyvinvoivat ajatuksenalut ovat pikkuhiljaa hiipineet mieleeni kilojen karistessa. Kuulen kroppani äänen ja haluan kunnioittaa sitä. Pian voin toivottavasti sanoa, että ruumiini on sieluni temppeli ja minä itse sen portinvartija. Tai oikeastaan talonmies! Minä pidän huolta temppelistäni, jotta sisimmälläni olisi hyvä olla. Toistaiseksi temppelini on vielä under construction, mutta pian se on valmis tulemaan ulos pressujen ja tukipilareiden alta. Ja mitä tulee talonmieheen, kurssi on vielä kesken! Nyt vasta olen tajunnut millaista kurssia käynkään ja olen innokas sisäistämään kaikkea oppimaani. Hauskinta tässä on se, että en ole koko tämän projektin aikana lukenut yhden yhtä laihdutus-, tai elämäntapaopasta! Sen sijaan olenkin opiskellut itseäni. Kuulostellut ja tutkaillut, maistellut ja haistellut. Antanut kyytiä ummehtuneille ajatuksenjuoksuilleni ja tehnyt tilaa uusille tuulille. En voi sanoa oppineeni itsestäni niinkään uutta, olen vain oppinut kuuntelemaan ja ymmärtämään.

Kolme päivää kipeänä vällyjen välissä teki oikeastaan ihan hyvää tälle projektille. Jouduin kuuntelemaan kroppaani oikein toden teolla ja yrittää tunnistaa ne heikot, väsyneet signaalit tarpeista ja toiveista. Myös mieli pyöri tukkoisessa päässä omia ratojaan. Huomaan nyt jälkeenpäin mietiskelleeni näitä asioita kipeänä ollessani ja nyt oli aika jäsentää ajatuksia näille riveille.

Tästä jatkuu maanantai-illan matka imurin varteen! Ihanaa viikkoa kaikille!!! :)

PS. 59 päivää laihisraivareita jäljellä!

VIIKON 13 ALOITUSPAINO

2009-11-02T16:55:00.002+02:00

No 800 g tuo sairastelu sakotti. Ei paha, odotin pahempaa. Eilen oli auton talvirenkaiden vaihtoa ja siinä huseeratessa totesin, etten ole vielä tervehtynyt täysin. Samoin tämänpäiväinen kauppakassien raahaaminen kävi voimille. Eli ei vielä pariin päivään ainakaan sporttailua. Uskon, että pääsen takaisin rytmiini jälleen, kun lenssu helpottaa. Usko ja tahto still going strong!

ON PÄIVIÄ JOLLOIN VOISI SYÖDÄ KAIKEN

2009-11-01T19:57:00.003+02:00

...onneksi kuitenkin vain kerran kuussa 2-3 päivän ajan. Harmillista näin laihduttamisen kannalta se kuitenkin on! Se on kuin eläimellistä himoa joka kumpuaa jostain syvältä sisimmästä. Mieli skannaa kaappeja ja ruokakomeroita taukoamatta läpi ja muistelee löytyisikö uumenista jotain mitä voisi syödä. Ja nälästähän tässä ei ole kysymys.

Mietin keinoja, joilla saada päänsisäiset äänet hiljennettyä noiden parin päivän aikana. Toistaiseksi ainoa toimiva keino on ollut syöminen. Huono valinta. Toivottavasti olen huomenna jo kuivilla!