sunnuntai 18. tammikuuta 2015

KOHTI VIIMEISTÄ TAVOITEVAATELAATIKKOA


Ah, sunnuntaiaamu… Radio Helsinki soi ja kahvi tuoksuu. Perfection. Heti alkuun pahoittelut, että on ollut näin hiljainen viikko täällä Laihisraivareissa. Mulla ei suoraansanottuna ole ollut kauheasti kirjoitettavaa. Tai, no olihan mulla torstaina, kun sain vihdoin tehtyä postauksen kehonkoostumusmittauksessa käynnistä. Siinähän siis kävi niin, että kirjoitin postausta tunteella, huolella ja rakkaudella useamman päivän ajan, yhteensä varmaan kolme tuntia! Kun se vihdoin oli valmis, painoin julkaise, sinne meni liveksi! Teen yleensä niin, että luen kirjoitukseni vielä kertaalleen läpi blogista, ja jos tekstiin on jäänyt typoja tai epäjohdonmukaisuuksia, korjaan ne pois. Näin menettelin siis torstainakin, ja tietysti bongasin pari korjattavaa kohtaa. En vieläkään tarkalleen tiedä mitä tein, mutta se liittyy jotenkin kuvatekstin lisäämiseen ja tuplaklikkaukseen, koko hieno postaukseni katosi savuna ilmaan. Hätäpäissäni yritin tietenkin painaa omppu-Z, mutta ei, ei auttanut. Mikään ei auttanut, postaus oli poissa. Sain sen sortin raivarit, että itku tuli. Hiki kuivu, fiilis meni! Kiukuttelin olemalla kirjoittamatta, mökötin menemään. Olen nyt toipunut traumasta, ja aloittanut kasaamaan tuota InBody-postausta uudestaan. Usko ja Toivo on palanneet kuvioihin, joten enköhän saa sen liveksi viimeistään huomenna! :)


Hain eilen matkalaukun ja kesävaatteita kellarista, Meksikonreissu nimittäin lähestyy hurjaa vauhtia… Lähtö on jo ensi torstaina!!! :D Otin kellarista eilen mukaani myös viimeisen tavoitevaatelaatikon, jonka sisältöä pääsen Suuren Suunnitelman mukaan sovittelemaan vaa'an lukemalla 57 kg. Olen asettanut tuon lukeman tavoitteekseni tulevan viikon keskiviikolle, mutta epäilen, että olen vielä jonkun matkan päässä siitä. Päätin, että haluan joka tapauksessa sovitella vaatteet läpi ennen reissuun lähtöä, sieltä nimittäin löytyy pari ULTIMATE TAVOITEVAATETTA! Haluan tietää kuinka lähellä niiden päälle pukemisesta olen. Nimittäin kesällä kun sovittelin ja lajittelin vaatteita noihin kolmeen tavoitevaatelaatikkoon, ei yksikään tämän viimeisen laatikon vaatteista mahtunut päälleni, ei sitten millään ilveellä. Suurin osa housuista jäi kiinni reisien puoliväliin. En saanut kiskottua housuja riittävän ylös voidakseni mitata tarkasti kuinka paljon lantiolta/vyötäröltä pitäisi lähteä senttejä, jotta voisin niitä pitää. Mekkoja en saanut puettua päälleni en ylä- enkä alakautta…  Näinollen päädyin arvioon, että suunnilleen 57 kg:n hujakoilla olisin (tai olen viimeksi ollut) sen kokoinen, että nuo viimeisetkin tavoitevaatteet näyttävät hyvältä päälläni. Nyt kehoni koostumus on kuitenkin täysin erilainen, kuin silloin joskus, kun tuon taikalaatikon vaatteita olen viimeksi käyttänyt. Voi siis hyvinkin olla, että vaikka painoni varmaan edelleen keikkuu siellä jossain 58,5-59 kg kieppeillä, on kroppani selkeästi kiinteämpi kuin joitakin vuosia sitten, ja toivoa on, että ainakin osa Tavoitevaatelaatikko nro 3:n vaatteista sujahtaakin  päälleni…

Huomenna on siis luvassa viikkopunnitus, ja keskiviikkona sitten sovitus & mittailusessio. 
WOW, mikä viikko tulossa, kihelmöivän jännittävää!!! ;) 

Photobucket

torstai 15. tammikuuta 2015

GONE: InBody-kehonkoostumusmittaus

 AAAARGGGGHHHHH!!!!!!! Mä oon naputellut tätä 2 päivää ja NYT SE HÄVISI JONNEKIN BITTIAVARUUTEEEN!!!!! *raivarit ja ahdistus*

maanantai 12. tammikuuta 2015

VIIKKOPAINO + LIIKUNNAT

Jee, vitosen puolella jälleen! Viime viikko meni liikkumisen ja syömisen kannalta todella hyvin, ja se tietty näkyy heti. Tänä aamuna vaaka näytti 58,7kg, me happy! :) No mitäs kaikkea sitä tuli sitten liikuskeltua viime viikolla? Täytyypä oikein katsoa kalenterista…



Ma: Tunnin treeni Monnan kanssa + 1 km uinti
Ti: 14 km juoksua äidille ja isille
Ke: 75 min balettitunti
To: Kevyttä vesijumppatreenailua ja lutraamista altaassa kummitytön kanssa
Pe: Monnan punnerrustreeni + 1 km uinti
La-su LEPOA

Oon ihan innostunut tosta uimisesta. Se on jotenkin rauhottavaa, hypnoottista, ja kuluttaa kyllä kans mielettömästi energiaa. Oon aina ihan puhki ja hetken aikaa myös vähän pihalla. Mutta positiivisella tavalla pihalla. Sit suihkuun, saunaan ja höyrysaunaan lepuuttelemaan, jonka jälkeen kyllä ruoka maistuu! Mulla on vuosikaudet ollut ongelmia yläselän, hartioiden ja lapojen jäykkyyden kanssa. Voin kertoa, että jo näiden mun viime viikkojen muutamien uintikertojen jälkeen tuon alueen liikkuvuus ja myös ryhti on parantunut huomattavasti. Toki keskiviikkoinen balettitunnilla ojentelu auttoi taatusti myös, mutta kyllä se veden kauhominen vaan tekee ihmeitä! Sitä siis lisää tälläkin viikolla, saas vaan nähdä koska ehdin… Viimeistään perjantaina, kun meillä on Monnan kanssa vesijuoksutreeni. Siihen päälle sitten muutamat vauhdikkaat vedot radalla! Isi on suunnitellut pe-illaksi juustofonduekestejä, joten tehotreeni ei ole pahitteeksi. ;)

Ihanaa alkanutta viikkoa. Lupailin jo viime postauksessa kertoa niistä InBody-mittauksen tuloksista, niitä vuorossa seuraavaksi!

Photobucket

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

BBB-PÄIVÄ

Enää ei riitä BB, mä laitoin tänään yhdellä paremmaksi. Päivän teemana on ollut BBB! :D Tämä siis sattumalta. Aamu alkoi heti klo 9.00 päivän ensimmäisellä B:llä, BALETTI. Palasin tossuille viiden kuukauden tauon jälkeen. Syksyn kiireet ja kipeytynyt akillesjänne saivat mut laittamaan balettiharrastuksen telakalle, mutta loppuvuodesta päätin, että haluan takaisin ojentelemaan heti, kun kroppa vaan kestää. Akillesjänne kipuilee kyllä välillä edelleen… Juoksin eilen 14 km lenkin äidille ja isille, jonka jälkeen se on ollut taas jähmeä. Onnistuin myös kipeyttämään oikean nivuseni eilisen lenkin loppumetreillä. Voi olla, että se on lonkankoukistaja, joka siellä muistuttelee olemassaolostaan. Se on nimittäin saanut viime päivinä aimo annoksen treeniä, ensin viime viikonlopun Kundaliinijoogakurssilla, ja sitten tiistaina Monnan treeneissä. Päätin silti mennä balettitunnille aamulla, ja tehdä hypyt ja jalanojennukset varoen. Kyllä kannatti, oli ihanaa! Eikä tuo nivunenkaan tunnu enää niin paljon kuin eilen, eli vetreytys teki hyvää.


Seuraava B tuli postimiehen kantamana: BIKINIT. Tarkemmin sanottuna neljät biksut. Tilasin Asos.com-verkkokaupasta läjän uusia ihanuuksia sen jälkeen, kun päätin lähteä Meksikoon ja totesin vesijuoksutreeneissä, etteivät ne yhdet omistamani enää tahdo pysyä päällä… Sen verran on täytettä lähtenyt, että koon 38 bikinien yläosan kupit ja pöksyjen takaosa huljuivat vedessä kuin kelppi konsanaan! 


Ostin yhdet auringonottobikinit, ne on nuo banaaninlehtikuvioiset. Ja huhhuh, että alaosa onkin pikkuinen, eipä jää paljon surffaripojilla arvailun varaan! ;) Roosa-violetilla pilvikuviolla varustettu setti toimii toivottavasti surffatessa. Ajattelin, että on parasta olla tollanen toppimallinen yläsosa, niin ei tarvitse pelätä sen aaltoihin karkaamista. Valkoiset on näyttäytymisbikinit, tai varsinkin tuo yläosa! Siitä tulee mielenkiintoiset rusketusrajat… Mustat on mun sexybiksut. NE ON KUUMAT!!! :D Söpöt raitapöksyt tasapainottaa tuhmeliiniyläosaa.


Päivän kolmas B oli BRISTOL. Ihan Helsingin keskustaan, Aikataloon Mikonkadun ja Ateneuminkujan kulmaukseen, avataan nimittäin maaliskuun alussa mielettömän upea uusi liikuntakeskus Esport Bristol. Mulla saattaa olla jotain tekemistä yhden avajaisviikonlopun tapahtumapäivän kanssa, kerron tästä piakkoin lisää! :) Kävin siis katsomassa miltä siellä tällä hetkellä näyttää… Kypärä päässä, neonkeltainen huomioliivi päällä pääsin opastetulle seikkailulle täysremontissa olevan kompleksin syövereihin. Kävin myös työmaakopissa, pakollinen (sensuroitu) tyttökalenteri, check!


Odotan tosi innolla, että paikka aukeaa. Ohjelmistoon tulee ns. perusjumppien lisäksi mm. Hot Ballet-, AirYoga- ja toiminnallisia kuntoharjoittelutunteja. Paikan erityisspesialiteetti on kuitenkin pääsali, jonne on rakenettu ohjaajaa varten kunnon stage + sen taakse jättimäinen led-seinä. Tuntien ohjaus videoidaan, ja se näkyy livenä screenillä. Enää ei siis tarvitse ähistä kaula pitkänä takarivissä, vaan ohjausta on helppo seurata. Uskon, että myös likinäköiset kiittävät. Ja eiköhän tuota stagea tulla käyttämään hyödyksi myös mm. kiertoharjoittelutunneilla, sinne nimittäin noustaan oikein portaita pitkin… Kandee muuten käydä osallistumassa kilpailuun Esport Bristolin sivuilla, sieltä voi näköjään voittaa puolen vuoden treenit!

Eilen mietiskelin, että menisin illalla Motivukseen Booty Shake-tunnille, mutta kyllä mä nyt annan mun akillesjänteen ja nivusen vähän levätä. En mennyt kaverin kanssa kiipeilemäänkään tästä syystä, vaan siirrettiin se ensi viikolle. Huomenna meinaan mennä taas uimaan, ja sen päälle vedetään äidin kanssa vesijuoksutreeni. Ja iltapäivällä on sitten kehonkoostumusmittaus, jännää! Oon käynyt edellisen kerran InBody-mittauksessa keväällä 2009. Se raportti ei ole kaunista katsottavaa… Teen tuosta ihan oman postauksensa, tulee nimittäin olemaan varsin mielenkiintoista verrata tilannetta nyt ja silloin! Laitan molemmat raportit tänne huomenna kuvina, niin päästään kaikki yhdessätuumin ihmettelemään tilannetta. Eniten mua kiinnostaa viskeraalisen rasvan määrä ja lihas/rasvamassan suhde. Tuolloin n. kuusi vuotta sitten nimittäin tuo sisäelinten ympärille kertyneen rasvan lukema oli todella hurja. Sen kauhistuttamana aloitin alunperin tämän blogin pitämisen. Nyt ei ole enää onneksi omppukupua, mutta jännää silti… Huomiseen siis! :)

Photobucket

tiistai 6. tammikuuta 2015

VIIKKOPAINO


Onneksi se viime viikon pöhötys on poissa, mutta silti vuoden eka virallinen kirjattu paino alkaa kutosella: 60,4 kg. Ei siinä mitään, suunta taas alaspäin. Lähiaikoina luvassa on ainakin hyvä määrä liikkumista, joten enköhän pian palaa sinne viidenkympin puolelle! :) Eilen treenattiin Monnan kanssa, jonka jälkeen uin kilsan rintauintia. Tänään vuorossa on joko salitreenailua, tai sitten juoksen lenkin. Huomenna menen kaverin kanssa kiipeilemään, melko jännää! En ole koskaan kokeillut, mutta nyt saan oikein yksityisopastusta. Huomenna illalla tekisi mieli mennä taas sheikkaamaan bootya Motivukseen, mutta saas kattoa kuinka hapoilla oon seinäkiipeilyn jäljiltä… Loppuviikon liikunnoista en vielä tiedä, mutta jotain meinaan kyllä tehdä! Kivaa loppiaista kaikille.

Photobucket

maanantai 5. tammikuuta 2015

KUNDALIINIJOOGAKURSSILLA

Wau, mikä viikonloppu takana! Osallistuin Moolassa järjestetylle Kundaliinijoogakurssille, ja laitankin tähän heti alkuun jälleen HIPPIVAROITUKSEN: hipit ja hippimieliset vaivautukoon, ei-hippien kannattaa skipata tämä postaus… ;) Mulla ei valitettavasti ole viikonlopusta yhtään kuvaa, halusin nimittäin keskittyä 100% kurssiin ja ennenkaikkea itseeni. Jätin siis kameran kotiin. Kaivelin kuvitukseksi arkistojen aarteita, jotka ehkä vastaavat vähän mun viime päivien mielenmaisemaa… :)


Kävin pari vuotta sitten Kundaliinijoogatunneilla, mutta harrastus jäi kiireiden sun muiden varjolla… Oon lukenut useita aihetta käsitteleviä kirjoja, ensimmäisen opuksen hommasin jo yli 10 vuotta sitten. Kundaliiniasiat on siis kiinnostaneet jo hyvän tovin. Bongasin tämän viikonloppukurssin sattumalta, kun tuossa joulukuun puolessavälissä tunnustelin omaa voimaantunutta olotilaani. Kirjoitin tänne blogiinkin, kuinka tuntui, että jokin lukko sisälläni aukesi, ja mielettömät energiat lähtivät liikkeelle. Oli tosi vahva olo. Tuntui, että näen kirkkaasti kauas, ja että sisälläni on samaan aikaan tyyntä ja rauhallista. Samantyyppistä kirkasta rauhaa muistin kokeneeni Kundaliinijoogaharjoitusten jälkeen, joten päätin Googletella ja tutkailla, josko eteeni sattuisi jotain mielenkiintoista. Ja näinpä sattui, eli tuo viime viikonlopun kurssi. Vetäjänä oli vielä sama Kundaliinijoogaopettaja, Sat Darshan, jonka tunneilla kävin silloin pari vuotta sitten.



Mitä se sellainen Kundaliini oikein on? Se on meissä kaikissa asusteleva luomisvoima ja luova energia. Se ei siis ole mitään varsinaista ainetta, vaan nimenomaan energiaa, joka parhaimmillaan kiertää kehossa ja mielessä ohjaten meitä kohti kokonaisvaltaista tasapainoa. (= mun tiivistetty tulkinta aiheesta, Goglettamalla löytyy syvällisempää infoa!) Tuo energia ei aina kierrä optimaalisella tavalla, vaan se on ikäänkuin lepotilassa ja kaipaa herättelyä! Tähän herättelyyn ja energian nostattamiseen pyritään Kundaliinijoogaharjoituksilla. Kundaliinin nostattaminen on aikamoista puuhaa! Tärkeässä roolissa on itse fyysisen harjoituksen, eli Kriyan ohella vahva hengittäminen, keskittyminen, meditoiminen ja mantrojen laulaminen.


Koska mä olen sydämeltäni ja sielultani ikuinen hippi, uskon täysillä energia-asioihin, varsinkin ton loppuvuoden energiasysäyksen jälkeen vielä entistä enemmän! Onneksi kurssi sattui juuri tälle viikonlopulle, nimittäin mainitsin viime viikon maanantaina, kuinka musta tuntui, että se mieletön energialataus oli kadonnut kuin tuhka tuuleen yhden yön aikana. Myöhemmin viikolla totesin, että vetelin mustiin mm. pms-oireilun takia, mutta silti: The Magic Was Gone… Jäin kaipaamaan sitä kirkasotsaisuutta, jonka siivittämänä joulukuun loppupuoli jäi omiin historiankirjoihini yhtenä parhaista ajanjaksoista pitkään aikaan. En ajatellut pääseväni kurssilla siihen samaan euforiseen tilaan missä leijailin koko joulunajan. Olin kuitenkin aika varma, että saisin vahvistusta ajatukselleni siitä, että tuo kyseinen tunne oli nimenomaan oman luovan energiani heräämisen aikaansaamaa.


Kurssi alkoi perjantai-iltana, jolloin tehtiin mieltä ja kehoa puhdistava harjoitus. Lauantain aiheena oli sydäncharan avaaminen, ja eilinen mentiin meditatiivisemmissa tunnelmissa. Kunakin päivänä tehtiin n. 90 minuutin joogaharjoitus sekä kuunneltiin päivän aiheeseen liittyviä ajatuksia. Yksi Kundaliinijoogan tunnuspiirre on vahva palleahengittäminen, jota kutsutaan Tulihengitykseksi. Se yhdistettynä liike-energiaan ja jooga-asentoihin, HUHHUH! Olin koko viikonlopun tosi voipunut ja uni tuli aikaisin, lauantaina oli pakko nukkua pienet päikkäritkin. Mutta olin voipunut positiivisessa mielessä! Oli ilo huomata, että harjoitusten tekeminen, hengittäminen ja keskittyminen sujuivat helpommin kuin edellisen kerran Kundaliinijoogaillessani pari vuotta sitten. Vaikka olen edelleen jäykkä, sain tehtyä vartalontaivutukset, -kierrot, sun muut niin, että hengitys pysyi mukana, eikä homma mennyt äheltämiseksi. Keskittyminen ja meditoiminen uuvuttivat myös henkisesti, mutta olo kurssin jäljiltä on kaikenkaikkiaan tosi hyvä! Käytiin eilen illalla vielä uimassa äidin kanssa, se oli ihan täydellinen päätös tälle mun omalle pienelle retriittiviikonlopulle!

Tänään sitten luvassa treenit Monnan kanssa, ja niiden päätteeksi meinaan pulahtaa taas altaaseen! Tasan kahden viikon kuluttua lähden sinne Meksikoon surffia opettelemaan, joten paree totutella vedessä lutraamiseen! :D

Photobucket

perjantai 2. tammikuuta 2015

VAATTEET AINA LÄJISSÄ, MUTTA KOSMETIIKKA SIISTISTI LOKEROITUNA

Tässäpä lukuvinkki viikonlopuksi: uusin, toissapäivänä lehtihyllyihin ilmestynyt Kodin kuvalehti. Kerroin joulukuussa, että olen mukana siivoustottumuksia koskevassa jutussa, sepä löytyy tuosta kyseisestä lehdestä! Meitä on jutussa kolme naista, kolme hyvin eri tyyppistä siivoajaa. Sivulta 30 alkaen voitte lukea meidän mietteitä kodin puhtaana pitämisestä. Itse eksyin tietysti tarinoimaan myös mielen siivoamisesta, se kun kuuluu osaksi puhdistusrituaaliani! :) TÄÄLTÄ löytyy jutussa mukana olevan Aino-Maijan hyviä käytännön vinkkejä edes vähän siivoamiseen. Vinkkien kyljessä olevalla videolla on myös hyvä idea biojätteitä varten, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että  pölynimuri osana sisustusta on mulle vähän liikaa… (Sori A-M!) :D




Jaahas, se on sitten viikonloppu alkamassa! Ei yhtään tunnu siltä, mulla on ihan maanantaiolo… :) Tänään on tiedossa hieman töitä ja illalla sitten ensimmäinen osa viikonloppun yli kestävää kurssia, jonka aikana sukellan päivittäin pariksi tunniksi syvälle mielen syövereihin! Huomenna iltapäivällä kurssin jälkeen menen äänihoidettavaksi. Kävin äänihoidossa ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, ja se on kyllä jäänyt mieleen yhtenä vaikuttavimmista kokemuksista ikinä. Hoidon aikana hoitaja soittaa tiibettiläisiä ja kristallikulhoja sekä käyttää omaa ääntään. Kyseessä ei siis ole hieronta, itseasiassa koko 90 min hoidon aikana ei tapahdu juurikaan kosketusta. Edellisen hoitokerran aikana ympärilleni muodostunut äänimaailma kietoi sisäänsä niin intensiivisesti, etten muista koska olisin rentoutunut samalla tavalla… Se oli jotain todella ennenkokematonta syvärentoutusta. Kerron sekä kurssista että äänihoidosta lisää viimeistään viikonlopun jälkeen!


Vitsit, että tuolla ulkona on pimeää, ihan kuin säkki olisi vedetty perjantain päälle! Käykäähän siis hakemassa piristykseksi se uusin Kodin kuvalehti, ja lataamassa TÄÄLTÄ hyviä Suomi-viboja kuunneltavaksi! Reilun 40 minsan miksaus sisältää viime vuoden parhaita kotimaisia biisejä, niiden voimalla pingoin itse eilen reippaasti tän vuoden ekan lenkin. :)

Ihanaa viikonlopun aloitusta!

Photobucket

torstai 1. tammikuuta 2015

2015 IT IS.

Tänä aamuna on hyvät ja raikaat fiilikset! Pöytä on puhdas, samoin mieli. Uuden vuoden aloittaminen on mun mielestä aina jotenkin maagista… Parin päivän takainen synkistely on onneksi tipotiessään, meni kyllä ihan huolella sinne pms-vihkoon. :) Samoin se painonnousu! Vuoden viimeiseksi viralliseksi viikkopainoksi jäi maanantaina kirjattu 62,5 kg, mutta halusin eilen kuitenkin vielä hypätä vaa'alle, jotta näkisin sainko Suureen Suunnitelmaan pari viikkoa sitten päivittämäni tavoitteen toteutumaan!


Tässä vielä nuo kirjaamani mietinnät:

Tärkeimmät tavoitteeni, joissa olen jo onnistunut kuluneen puolen vuoden aikana, on palauttaa liikunta tärkeäksi osaksi elämääni ja oppia syömän oikein = oikea määrä kropalleni ja mielelleni sopivaa ravintoa. Olen myös opetellut, ja aika hyvin jo oppinut hallitsemaan herkutteluani. Näiden myötä toivon, että uudenvuodenaattona voin sujahtaa ketterästi uuteen kokoa 36 olevaan mekkoon ja kirjata tänne blogiin vuoden viimeisen painolukeman, joka alkaa vitosella!

Kroppa tuntui eilen aamulla selkeästi kevyemmältä ja pahin turvotus näytti olevan poistumaan päin. Huokasin helpotuksesta, kun vaaka näytti jälleen 59,5 kg, eli vuosi 2015 alkoi kuin alkoikin vitosella! Sujahdin siis eilen illalla koon 36 paljettihousuihin ja  -paitaan, ei ollutkaan mekkofiilis! (kuva asusta löytyy tuolta alempaa.)


Uudenvuodenaattoamu alkoi pitkällä treenillä Monnan kanssa. Olin kasannut meille LIHA LIIKKUU-soittolistan, ja sitä luukutettiin täysillä Märskyn HOT-alueella. Oli ihan huippuhauska vuoden viimeinen veto. Kirjaimellisesti! Aloitettiin nimittäin vetoharjoituksilla, joissa kiskoin Monnaa perässäni napakka treenikuminauha mun vyötäröllä. Välillä kiskoin loikkien, välillä juosten. Mentiin vuoroin rintamasuunta, vuoroin selkä edellä, ja sitten ristiaskelluksella kiskoen kyljille kyytiä! Karjuin Flashdance-elokuvan tunnarin tahtiin, ja uimavalvojat hymyilivät! :) Oli mielettömät energiat päällä, ja voin sanoa, että nyt tuntuu. Mutta hyvällä tavalla!


Illalla sitten juhlittiin vuoden vaihtumista railakkaissa merkeissä meillä kotona. Pidettiin kemut, joiden teema oli "La Fiesta Cubana". Tosin se ei ilmennyt mitenkään sen kummemmin, kuin muutamien juhlavieraiden asuissa ja asusteissa, koko illan jatkuneessa railakkaassa menossa, ilossa, naurussa ja tanssissa.


Pöydän ääreen kerääntyi ystäviä, sukulaisia ja kummilapsia, yhteensä meitä oli 19 iloista juhlijaa nostamassa maljoja vaihtuvalle vuodelle sekä mun ja Oskarin kolmannelle hääpäivälle. :) Tai itseasiassa juhlijoita oli 21, nimittäin kahden ystävän masujen uumenissa köllöttelee La familia extendidan, eli laajennetun perheen uusimmat tulokkaat!


Juhlapöytä notkui jos jonkinlaita herkkua! Espanjankielisistä maista tuttu uudenvuodenaaton kahdentoista viinirypäleen traditio hoitui Kodin kuvalehdestä bongaamillani herkkubruschettoilla! :) Niiden lisäksi oli viikuna-prosciuttobruschettoja, isi laittoi gratinoituja vihersimpukoita, marinoitua mustekalaa ja taskurapuja (tai jotain niiden sukulaisia) tomaattikastikkeessa, ja pääruokana veljeni laittamaa lohta, jonka päällä oli sitruunasoosia ja lisää viinirypäleitä. Tein lohen kaveriksi seesaminsiemenissä pyöräytettyjä parsoja sekä etikkamarinoituja rouskuvia porkkana-, punajuuri- ja kurkkusiivuja pinjansiementen kanssa. SLURPS! Jälkkäriksi oli jätski- ja sorbettibuffa, joka maistui erityisesti pikkuvieraille.


Meno oli melkoinen koko illan, nimenomaan kyseistenkin pikkuvieraiden toimesta. Kova sana oli keijumekot, mitkä piti saada äkkiä päälle Helinä Keiju-elokuvan katsomisen jälkeen. Onneksi Marsun varastojen kätköistä löytyy jos jonkinlaista rekvisiittaa ja aarteita! ;)


Lapset siis pukeutuivat mun mekkoihin ja lentelivät keijukaisina menemään koko illan. Sen sekaan sopi tietenkin sujuvasti tyynysota, Salama McQueen- ja poliisileikki. Sillä välin me aikuiset syötiin hyvin ja nautiskeltiin toistemme seurasta, vaikka desibelit taustalla oli aikamoiset! ;) Myöhemmin käytiin ulkona paukauttamassa parit raketit ja heiluttelemassa sädetikkuja. Sen jälkeen talo tyhjenikin vähitellen vieraista, ja kellon lyödessä puolen yön kilistettiin Oskarin kanssa kaksin meille ja vuodelle 2015.


Ihanaa, raikasta ja  uutta vuotta rakkaat Laihisraivarit-blogin lukijat ja kanssaraivoajat! Moni on kysellyt, että lopetanko bloggaamisen, kun pääsen tavoitteisiini? EN LOPETA!!! Tästä kirjoittamisesta on muodostunut mulle todellinen henkireikä, eli aion ehdottomasti jatkaa. Toivottavasti siis pysytte kyydissä jatkossakin. :) Mulla on tästä vuodesta todella hyvä kutina… Sellainen kutina, että moni asia nytkähtää eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Lähetän siis paljon hyviä energioita ja positiivisia viboja kaikille, tehdään tästä vuodesta upea!!! Mä lähden nyt vuoden ensimmäiselle juoksulenkille, luureissa DJ-kaverin tekemä Best Of 2014-soittolista, jolla viime vuoden parhaat Suomi-biisit. Tulee mielenkiintoinen lenkki!


Photobucket

maanantai 29. joulukuuta 2014

ENITEN KETUTTAA KAIKKI

Noniin, great. Hienoa! WONDERFUL!!! Raivarit. Täysraivarit!!! Arvaatte varmaan miksi… Enpä tässä voi kauheasti tekopyhäillä ja muka-ihmetellä mistä tän päivän täyspottilukema johtuu. Ei meinaan tarvitse mennä sen pidemmälle kuin eilisiltaisen postauksen vikaan kuvaan, niin eiköhän syy "lievään painonnousuun" ole varsin selvä. Ketutus maximus.


Heräsin aamulla täysin väärällä jalalla huonosti nukutun yön jäljiltä. Olin kiukkuinen jo klo 6.00, kun kello herätti. Yritin hautautua peiton alle, mutta tunsin kuinka kiukkuisuus senkun kasvoi unisten aivojeni uumenissa. Meinasin skipata viikkopunnituksen, sillä tunsin nahoissani, ettei vaa'an lukema taatusti tulisi piristämään mieltäni. Mutta pakkohan sen päälle oli nousta, 62,5 kg!!! "Aion pysyä alle 60-kiloisena, täällä on kivaa!", julisti tämä rva Sarkima ei niin kovin kauan sitten. Bollocks!


Kasvavaan aamuketutukseen ei auttanut tuore kahvi eikä vihersmoothie. Kirjoitin aamulla ennen kuvauksiin lähtöä pitkän viestin ystävälleni, se toi hetken helpotuksen. Mutta jääkylmä auto ja liukas katu jo taas pilasivatkin kaiken. Merde, Sacré & Mille Tonnerres!!! Onneksi studiolla oli tuttu kuvaustiimi, joka ei paljoa hetkahtanut, kun kompastelin, kiroilin, tiputtelin asioita ja sain välillä itkunauruhepuleita. Olisiko pientä PMS-oireilua ilmassa, euh…? En muista koska olisi viimeksi tuntunut yhtä aikaa näin kurjalta, väsyneeltä ja kiukkuiselta, enkä kyllä yhtään tykkää tästä!


Koko joulukuun alku itsenäisyyspäivästä alkaen on mennyt uskomattomassa energiahuumassa. Nyt tuntuu, kuin tuo kolmisen viikkoa jatkunut yhtäjaksoinen ihana euforia, vapauden ja hyvänolontunne olisi loppunut viime yönä kuin seinään. Mitä ihmettä oikein tapahtui, loppuiko mun kantoraketista kertaheitolla polttoaine? Vai kärsinkö kenties jonkinlaisesta joulunjälkeismasiksesta? Hormonioireilua tää on ainakin osittain, tai sit mä oon vaan tulossa hulluksi…! Päätin joka tapauksessa antaa itselleni ja maailmalle rauhan, ja laittaa kiskan kiinni tältä päivältä. Terkut peiton alta, mä sammutan valot nyt. Toivottavasti kohdataan maailman kanssa vähän paremmissa fiiliksissä huomenna! Hyvää yötä, MUR. ;)

Photobucket

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

TAVOITTEITA ALKAVALLE VUODELLE

Joulun pyhät on vietetty, ja vuosi alkaa vedellä viimeisiään… En enää pitkään aikaan ole tehnyt ns. virallisia uudenvuodenlupauksia, mutta tavoitteita tulevalle asetan aina. Niiden saavuttamiseksi teen tietenkin tapani mukaan Suuria Suunnitelmia! :) Nää mun suunnitelmat ja tavoitteet voi jakaa karkeasti neljään ryhmään:

1) lähitulevaisuuden napakat & nopeat täsmätavoitteet
2) pidempää työstöä vaativat uuden suunnan ja kurssin ottamiset
3) työhön, vaurastumiseen ja menestymiseen liittyvät pidemmän tähtäimen tavoitteet
4) hyvinvointiin ja henkisyyteen liittyvät lyhyen- ja pidemmän tähtäimen tavoitteet

Lähitulevaisuus tarkoittaa itselleni tällä kertaa alkuvuotta, luultavasti myös kevättä 2015. Oon jo päässyt monen tavoitteen suhteen hyvään alkuun tämän vuoden puolella, ja ensi vuoden alkumetreillä haluan laittaa uuden vaihteen silmään. Ennenkaikkea tulevan vuoden napakat ja nopeat täsmätavoitteet liittyvät mun omaan hyvinvointiin, mutta toisaalta ulottuvat myös yksityis- ja työelämään. Haluan aloittaa vuoden tavoitteiden lisäksi ihan konkreettisella tekemisellä. Oon koko tän päivän pallotellut ajatuksia, kirjoittanut asioita ylös, tutkaillut, tuumaillut, ja lopulta laatinut suunnitelman ja aikataulun!

kuva via ilovewaves.com
Lähden tammikuun lopussa Meksikoon surffia & joogaa-retriitille, JIHUU!!! :D Matkustan pitkästä aikaa itsekseni, ja vieläpä ison valtameren toiselle puolelle, ja siitä vielä seuraavan ison valtameren rannikolle! Sinkkuaikoinani ennen Oskarin tapaamista reissasin paljon yksikseni, ja oon vähän ikävöinyt sitä viime aikoina. Toissasunnuntaina päätin repäistä, ja napata itselleni viimeisen tuttujeni järjestämällä retriitillä vapaana olleen paikan. Hyvät, vahvat energiat siivittivät tähän päätökseen, ja olen hymyillyt siitä saakka kuin Naantalin aurinko. Retriitin ideana on siis se, että päivittäin harjoitellaan surffaamista ammattilaisen opastuksella, ja sen lisäksi ohjelmaan kuuluu surffia tukevaa joogaa. Can't wait! Tilasin jo muutamat uudet bikinit netistä, vanhat oli käyneet isoiksi! ;)

Olisiko tässä hyvä surffi- ja joogakampaus Meksikoon? ;)
Tammikuun täsmätavoitteeni liittyvät kehon  hyvinvoinnin kannalta nimenomaan tuonne retriitille lähtemiseen. Keskivartaloni on jo vahvistunut, mutta haluan vahvistaa corea ja tasapainoa entisestään, jotta laudalle nouseminen ja jopa sen päällä pysyminen onnistuisi muutaman viikon kuluttua! Monna tietää mun tähtäimen, ja ollaan sovittu, että treenataan tammikuun kolme ekaa viikkoa kahdesti viikossa, Tyynenmeren aallot mielessä. Jatkan myös aamujoogailua pari kertaa viikossa. Noiden lisäksi viikkooni kuuluu tanssitunteja: maanantaisin housea, keskiviikkoaamuisin balettia + mahdollisuuksien mukaan jazztanssia ja afroa. Toivon pääseväni välillä myös Motivuksen jumppatunneille, mutta en aio ottaa mitään ruuhkaa. Menen, jos on aikaa, ja jumppalukkarissa joku kiva tunti! Juoksentelua meinaan myös jatkaa aina kun siltä tuntuu, eikä akillesjänne vihoittele. Vähän kiinnostelisi myös kokeilla aikuisakrobatiaa. Vanhin kummityttöni, joka harrastaa sirkustelua, oli sitä mieltä, että voisi tehdä hyvää mun elastisuudelle. (eli ei-elastisuudelle!)
Alkuvuoden teemani on: LIHA LIIKKUMAAN!!! Nyt, kun on aikaa ja intoa, niin meinaan liikkua niin paljon kun vaan jaksan ja huvittaa! Kerrankin voin näin tehdä, niin aion kyllä ottaa kaiken ilon irti… ¡Carne Trémula Hasta la Victoria Siempre!

Iloinen munatervehdys jääkaapissa! :)
Syömisen suhteen meinaan jatkaa suht samoilla linjoilla, kuin mitä tähänkin asti, eli:
- lautaselle paljon tuoretta ja rouskuvaa
- kananmunat jatkavat suosikkinani
- siemenet, pähkinät ja erilaiset täysjyväleseet ja -hiutaleet samoin
Lihan syöntiä olen kuitenkin päättänyt vähentää, ja opetella käyttämään eri kaloja monipuolisemmin. Suolan käyttö menee mulla myös tarkkailuun… Luulen, että käytän sitä vähän turhan reippalla kädellä, haluan eroon aamuturvotuksesta ja taikinanaamasta! Tiedättekö sen naaman, kun on syönyt illalla puoli purkkia oliiveja…?! :D Näin joulun aikaan ruokavalio on ollut vähän erilainen, kuin normaalisti, ja se kyllä näkyy ja tuntuu. On meinaan tullut herkuteltua ja syötyä aikas lihaisasti. Onneksi sentään on ollut vähän liikuntaa ja ihanan piristävä Tapaninpäivän tanssi-ilta!

Tämä oli mieluisa joululahja, en français. Täytyy siis kaivaa pitkän ranskan opit jostain muistin syövereistä…!
Sain ystävältäni joululahjaksi ihanan smoothie-raamatun. Ajattelin ottaa jo huomisesta alkaen sellaisen käytännön että pyöräytän joka aamu itselleni kahvikupillisen kaveriksi hedelmä- & vihannessmoothien. Noiden lisäksi sitten tietenkin muutakin aamupalaa, mutta smoothien avulla "puoli kiloa päivässä"-vihannesmantra toteutuu todennäköisemmin, kuin pelkästään salaatteja ja lisukevihanneksia popsimalla. Vauhditan vihreänsaantiani myös kasvisruokakokkailulla, siinä haluan laajentaa repertoaariani ja osaamistani.

No sitten vielä vähän lisää konkretiaa:

- haluan pysyä alle 60 kg painolukemassa
Päivitin tuossa toissaviikolla Suurta Suunnitelmaani, ja kirjasin sinne välietapiksi 4 päivämäärän 21.1., jolloin käännän nokkani kohti Meksikoa. Haaveenani on sitä ennen avata tavoitevaatelaatikko 3, avauskoodina painolukema 57 kg. Jaa, jaa, saapas nähdä kuinka käy, jännittävää! Huomenna vuorossa joulunjälkeispunnitus, eikä ainakaan näin sunnuntai-iltana tunnu, että olisin pysynyt siellä vitosella alkavassa lukemassa. No, aamulla selviää! :)

- haluan saada viitisen senttiä nipistetyä vyötäröltä ja rinnanympäryksestä
Mulla on pari ihan mieletöntä mekkoa, joiden vetskari jää just ton verran auki. Yksi noista mekoista on mun "ikuisuustavoitemekko", joka päällä mun piti astella Elle Style Awardsin punaisella matolla v. 2011. No enpä astellut, enkä seuraavanakaan vuonna… Nyt haluaisin kovasti pukea sen päälle ystävänpäivän illalliselle la 14.2. :)

Biothermin yöselluliittivoide on ollut mulla tämän syksyn testissä… 
- haluan selättää selluliitin
Mulla on pari kohtaa sivureisissä ja peffan alla, joissa selluliitti on näkyvää. Olen kuivaharjannut ja levittänut selluliittivoiteita suht tunnollisesti noin 3-4 kertaa viikossa. Kuivaharjausherätyksestä on itseasiassa tullut ihan kiva ja miellyttävä osa aamurutiinia, mutten siltikään ole muistanut/ jaksanut/ ehtinyt, eli rehellisesti sanottuna VIITSINYT tehdä sitä joka aamu. Tästä eteenpäin viitsin!

- haluan oppia edestakaisen sukelluspunnerruksen
Nyt menee jo sukellus, mutta palauttaminen jää puolitiehen, ja lysähdän lattialle. Uskon, että sitkeällä treenaamisella opin tämän, ja liikkeen hallitsemisesta on taatusti hyötyä myös surffilaudan päälle nousussa, kun ojentajat ja keskivartalo vahvistuvat lisää!

Ei ihan vielä-päälläseisonta!
- haluan oppia nousemaan päälläseisontaan
Tämä liike oli joogaa aloittaessa itselleni täysin mahdoton. Ähisin, puhisin ja punkesin, mutten yksinkertaisesti tajunnut millä lihaksilla ja miten muka olisi mahdollista nousta pään päälle seisomaan ilman vauhtiponnistusta. Joogaohjaaja opasti ojentajien vahvistamisessa ja venyttämisessä, mutten oikein tajunnut niitäkään liikkeitä. Toissapäivänä päätin kokeilla päälläseisontaa olkkarin lattialla, eikä se tuntunutkaan enää mahdottomalta! Ojentajissa oli voimaa, samoin keskivartalossa, ja sain nostettua itseäni tosi paljon pidemmälle kuin aiemmin syksyllä. Olen satavarma, että kun jaksan treenata ja venytellä, niin ennen tammikuun loppua nousen ketterästi päälläseisontaan!

Nää kaikki edellä mainitsemani asiat on aika lailla kehoon keskittyviä. Näin saa ollakin, koska mieli seuraa kehoa. Aina kun treenaan kroppaa, treenaan samalla myös mun mieltä. Sitten on tietenkin vielä ihan erikseen pelkästään mielen harjoitukset, joihin aion keskittää voimiani alkuvuodesta myös!

Talvivaloa meidän olkkarin ikkunasta.
Heti tammmikuun alussa osallistun viikonloppukurssille, jonka aihealueisiin kuuluvat mm. energisointi ja meditaatio. Mulla on kotona myös pari hyvää kirjaa, joiden sivuille aion uppoutua ja harjoitella kaikessa rauhassa mieleni kanssa. Mulla on myös pari ihan konkreettista mielenhallintatavoitetta: oppia pitkäjänteisyyttä, yhteen asiaan keskittymistä ja hoppuilemattomuutta. Noiden kanssa oon jo päässyt alkuun, mutta kyllä ne vaativat vielä paljon työstöä. Vaikka oonkin kirjannut tiettyjä aikaan sidottuja, enemmänkin kehollisia Laihisraivarit-tavoitteita ja päämääriä Suureen Suunnitelmaani, niin mun ei onneksi tarvitse sännätä niitä kohti kieli vyön alla! Toi pitkäjänteisyyden opetteleminen koskee myös niitä.
Oon onnistunut järjestämään mun lähitulevaisuuden siten, että mulla on nyt kerrankin enemmän aikaa itselleni. Oon sopinut itseni kanssa, etten nyt syöksy suinpäin mihinkään projektiin, vaan tutkailen tilanteita vähän rauhallisempi vaihde silmässä. Toi ajatus on ihanan rauhoittava, kerrankin mulla ei ole mihinkään kiire! Se ei tarkoita, että olisin tekemättä mitään, tai että pakenisin johonkin luolaan mietiskelemään ja meditoimaan, päinvastoin! Tässä olen täysillä läsnä, mutta hetken aikaa kokonaan mun omilla ehdoilla. :)

Löysin äsken sattumalta vanhasta Ilta-Sanomien blogistani tasan tällä päivämäärällä pari vuotta sitten kirjoittamani uudenvuodenpäätöksiä-postauksen! Aika samoilla linjoilla olin ajatusteni kanssa jo tuolloin, 28.12.2012, mutta näköjään kesti 1,5 vuotta saada nuo asiat ihan tosissaan alulle. Eipä haittaa, nyt niitä toteuttelen, ja nautin tekemästäni hitaasta, mutta varmasta suunnanmuutoksesta koko loppuelämäni ajan!

Ja tänne loppuun vielä erittäin tuore kuvallinen tunnustus ja pieni loppukevennys, HUPS!


Oh well, välillä näin! ;) Muspus, ja hyvää yötä kaikille!

Photobucket

perjantai 26. joulukuuta 2014

JOULUMEININGIT JA LOHIPASTRAMIOHJE

Olemisen ihanuus, se on kyllä ollut tän joulun teema. :) Kerrankin kiireetöntä, stressitöntä meininkiä, näin sen olla pitää! Aattoaamuna heräsin aikaisin puuhastelemaan paketteja. Olin alunperin suunnitellut tekeväni joululahjoista eläinhahmoja liimaamalla pakettien kylkeen silmiä, neniä, viiksiä, yms. Mutta sitten jotenkin ajatus toisenlaisista teemapaketeista vei voiton. Halusin taiteilla paketteihin scrap book-tyyliin kuvia ja tekstejä, jotka liittyivät joko lahjan saajaan tai sen sisältöön. Niinpä leikkelin läjän vanhoja lehtiä aattoaamun alkajaisiksi, ja kehittelin erilaisia paketteja…

Tyttis, tuutko noutamaan sun paketin ja kirjekuoren tänään…? :)

Tämä mamman paketti sisälsi "sädettimen". Sain myös itse sellaisen. ;) Palaan tähän aiheeseen alkuvuodesta! 
Aattoaamupäivällä kavereita tuli syömään jolupuuroa ja katsomaan Lumiukko-elokuvia, tämä on meidän jokavuotinen perinne. Kummityttö Mimi jäi vielä iltapäiväksi meille askartelemaan, annettiin äidille ja isille hetken rauha tehdä jouluvalmisteluja…! Mimi opetteli kirjoittamaan ystävänsä, eli toisen kummityttöni Jaden nimen. Askarreltiin myös joulukissakruunu! :D

Ongenkoukku, kolmio, pullea masu ja kirjahylly = JADE.  

Jouluprinsessa.
Illalla sitten paineltiin pakettien kanssa kohti lapsuudenkotiani. Meinasin saada sydänkohtauksen, kun tehtiin lähtöä, yllätin nimittäin pukin rappukäytävästä housut kintuissa! Kirjaimellisesti. Siellä se pukki vaihtoi työasua päälle, oli lähdössä kierrokselle meidän talonyhtiöön. Hän oli fiksuna ajatellut, että tulee ylimmälle kerrostasanteelle laittamaan nutun ylleen. Pukin ensimmäiset sanat olivat "Eihän teillä ole lapsia siellä?!", kun pelmahdin pahemman kerran säikähtäen rappukäytävään. Onneksi Mimi oli ehtinyt jo lähteä. Hyvät naurut saatiin pukin kanssa! ;)

"Tämä hattuhan sopii sinulle!"
Meillä kotona oli aikas perinteiset joulumenot, ruokaa, juomaa, lahjoja, lukemista, pelailua, jne. Kummityttö Jade oli innokas sovittelemaan erilaisia joulupäähineitä erityisesti Oskarin päähän! Kummisetä istui kiltisti sovitusnukkena. :D Ruokaa oli tietenkin taas koko armeijalle! Tein itse joulupöytään lohipastramia Teresa Välimäen "Hyvää joulua"-kirjasta. Marinadi oli enemmänkin Aasiahenkinen, kuin perinteisen joulun makuinen. Valmistaminen oli tosi helppoa, ja lohi maukasta.

Tässäpä ohje, jos haluatte kokeilla:


Tarvitset:
- lohifileen
- soijakastiketta
- sitruunamehua
- oliiviöljyä
- mustapippuria
- chilirouhetta
- sokeria (käytin itse kookospalmusokeria, kun ei ollut tavallista…)
- seesaminsiemeniä



Irrota kalan nahka liu'uttamalla terävää veistä lappeellaan nahan ja lihan välissä. Tee pitkiä edestakaisia sahausvetoja työntäen samalla veistä rauhallisesti eteenpäin.



Laita lohifile sopivan kokoiseen matalaan astiaan. Vuorasin itse astian kelmulla, ajattelin, että marinadissa möllöttävän lohen peitely on näin helpompaa! :)


Sekoita marinadiainekset kulhossa, ja kaada liemi lohifileen päälle.


Varmista, että marinadikastike pääsee hyvin ja tasaisesti ympäri-ämpäri lohifilettä!


Peittele lohi kelmulla, ja laita marinoitumaan jääkaappiin. Anna marinoitua vähintään pari tuntia. Oma lohipastramini lilluskeli marinadissa vuorokauden verran!

Valmis kala parrasvaloissa!
Ota lohi pois maustekylvystä. Painele ja pyyhi ylimääräinen marinadi pois pinnasta, ja paista filettä kuumalla pannulla noin puolisen minuuttia per puoli. Tarkoituksena on paistaa "pinnat kiinni", eli kypsyttää lohesta ainoastaan vajaan sentin verran pintakerroksesta. Tarjoa esim. marinoidun punasipulin kera, myös tähän löytyy ohje "Hyvää joulua"-kirjasta. :)

Kohta meille saapuu kyläilemään kummityttöni Saga. (mulla on aika paljon kummilapsia…!) Me tytöt lähdetään heilumaan ja hytkymään Afro-tunnille Motivukseen. Sen jälkeen herkuttellaan Oskarin laittamaa kanaa ja rouskuvia vihanneksia, NAM! Kuullaan taas pian.

Photobucket