TAKAISIN LÄHTÖRUUTUUN

Mitä tapahtuu kun ei liiku lainkaan ja tunkee suuhunsa kaiken, mitä eteen sattuu? Tapahtuu se, että painokäyrä kääntyy ihan väärään suuntaan, ylöspäin. Niin juuri on käynyt tämän viikon aikana. Ei tähän voi muuta sanoa kuin, että oma moka ja niin edelleen.

No, uutta matoa koukkuun ja höyry takaisin päälle. Ei saa luovuttaa nyt!!! :(

VIIKKOPUNNITUS - ENSIMMÄINEN VIIKKO TAKANA

Juu, vähän jännitti hypätä vaa'alle... Muuten on koko viikko mennyt oikein syöden ja runsaasti vettä juoden, paitsi viikonloppuna tuli nuo parit lipsumiset. Ei kaatunut laihisraivarit-vene, vaan suunta on sitkeästi alaspäin! Lähtötilanne siis viikko sitten 65 kg, nyt melkein 2 kg vähemmän. Nesteitä suurin osa tietenkin ja nyt onkin sitten haasteena saada se kaikki muukin irtoamaan! Pari-kolme kiloa on yleensä helppo tiputtaa, mutta sen jälkeen joutuu ihan tosissaan hommiin. Tiedän, että omalla kohdallani se tarkoittaa liikunnan lisäämistä. Viime viikon reipastelut jäivät ainoastaan 2 h juoksuun ja punnerrus + vatsalihashaasteen alkutestin tekemiseen. Kovasti lupailin mennä jumpalle ja aloittaa nuo haasteet... Toisin kävi. Joskos sitten tällä viikolla!

ÄITIENPÄIVÄKAKKUA

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Varsinkin omalleni ja myös muutamalle ensimmäistä erikoispäiväänsä juhlivalle äidille; Tessalle, Jopsulle, Paulalle, Tytti-Lotalle, Annalle, Marikalle ja Janikalle.

Itse olen juhlistanut kokkaamalla omalle sekä avomieheni äidille maittavan aterian. Lohta wasabi-kuorrutuksella, uusia perunoita, salaattia ja pekoniin käärittyä parsaa. Lasilliset kuohuviiniä tietenkin kilisteltiin. Jälkiruoaksi oli sorbettia kuohuviini-ruusuvesikastikkeen kera sekä äitini leipomaa herkullista appelsiini-suklaa kuivakakkua. Siihen sorruin! Saapas nähdä, mitä vaaka näyttää huomenna...

TYÖVIIKKO PULKASSA, TYÖVIIKONLOPPU ALKAMASSA

Huh-hei, sinne meni "virallinen" työviikko. Tästä alkaa vielä epävirallinen työviikonloppu, eli kirjan viimeisten tekstien kirjoittaminen. Eipä ole enää onneksi paljoa jäljellä!

Oli ihanaa olla viikolla pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla. Kun on koko talven puuhannut vaan yhden ja saman projektin parissa, lähinnä kotitoimistossa ja studiolla, tuntuu, että muu maailma on kadonnut kokonaan jonnekin. Vaan eihän se mihinkään kadonnut ole! Sen verran sosiaalinen tapaus olen, että muiden ihmisten tuoma energia on välttämätöntä omalle hyvinvoinnille.

Eilen tuli nollattua töiden jälkeen Spalt PR-toimiston 10-vuotis karkeloissa. Hieman skumppaa ja sen jälkeen dinneri, jonka aikana maistelin muutaman murusen vaaleaa leipää. Maistelin myös muutaman murusen salmiakkia illalla kotona. Aamulla vaaka onneksi näytti samaa lukemaa, kuin eilenkin! (punnitsen itseni joka aamu ja kirjaan lukemat ylös. Tosin, ihan vaan mielenkiinnosta, ainoa luku, jota tarkkailen vakavissani on joka sunnuntainen viikkopunnituslukema!)

Tänään siis ohjelmassa kirjoittamista ja myöhemmin reipas lenkki. Ihana ilma ulkona ja vähän harmittaa, etten voi lähteä vielä kirmailemaan... Ensin työ, sitten huvi.

TUPLA-AAMIAINEN

Hitaat aamut ovat laihduttajan unelma, ainakin itseni! Jos ei ole kiire töihin, herään aikaisin ja laitan ensitöikseni kaffen tippumaan. Juon ison lasin vettä, syön hedelmän ja istun rauhassa nauttimaan mustasta kahvistani. Pari tuntia heräämisen jälkeen herää myös masu! Silloin laitan kunnon aamiaisen, joka useimmiten on munakas (2 valkuaista + 1 keltuainen, suikaloitua keittokinkkua tai kalkkunaa) ja paljon vihanneksia. Tänään vuorossa eiliseltä tähteeksi jäänyttä salaattia sekä höyrytettyjä inkivääri-porkkanasuikaleita.

Hobititkin sen jo tiesivät, sormussaattueessa kulkiessaan, että koko ajan täytyy syödä jaksaakseen! :)

Ihanaa aurinkopäivää, kohta on viikonloppu, JEE!

TÄMÄN KESÄN TAVOITEVAATTEITA

Noiden tyhmien työhousujeni lisäksi olen päättänyt mahtua kesällä myös näihin vaatteisiin.

Nuo oranssit housut ovat NE, jotka saivat laihisraivaroinnin tähän uusimpaan nousuun viime viikolla. Vyötäröltä tosiaan täytyisi lähteä n. 15 cm, jotta nappi sujahtaa kiinni. Samoin noiden harmaiden pilkkuhousujen kanssa. Ah, miten nätit ne ovat, mutta uimarengas estää napin kiinni menon niissäkin.

Raitamekko näyttää tällä hetkellä todella nakinkuorelta, kukkamekon vetskari ei mene kiinni ylös asti! No entäs nuo kaksi shortsihaalaria sitten... En oikein osaa kuvailla, kuinka huvittavalta ne näyttävät päälläni, mutta sen verran riemukas näky olen, että parempi pitää nekin naftaliinissa vielä tovi. Onneksi ei ole vielä niin lämmintä, että niitä voisi edes käyttää!

Kaikkia muita vaatteita, paitsi housuja olen pitänyt ja hyvältä ovat joskus myös näyttäneet. Ostin housut netistä ja tietenkin "oman kokoisiani". Olin kuitenkin salakavalasti ottanut nuo karistettavat kilot kannettavaksi, enkä mahtunutkaan niihin.

Ei hätää, vakaasti olen päättänyt lisätä kaikki kuvan vaatteet kesäpuvustooni 1.6. alkaen! :)

TYHMÄT TYÖHOUSUT

No voihan rökäle! Olin eilen töissä Sokoksen Hiusten hellimisviikoilla Remingtonin osastolla. Outi Brouxin kanssa tehtiin ihania kevätkampauksia ja annettiin hiustenmuotoiluvinkkejä aamusta iltaan. Työasuun kuulu aina mustat suorat housut. Omistankin oikein hyvät sellaiset, jotka ovat palvelleet jo vuosien ajan. Malli saa jalkani näyttämään pitkiltä ja vyötärönauha on tarpeeksi leveä, eli pömpötykset pysyvät kurissa. Tai siis pysyisivät, jos housut menisivät kiinni! Olen viimeksi käyttänyt työhousujani viime vuoden loppupuolella. Silloin ei ollut mitään ongelmaa. Eilen aamulla tuli pienoinen tuska ja ahdistus, kun sulloutuminen housuihin alkoi. No, sain kuin sainkin napin kiinni, mutta voin kertoa, että 9 tunnin työpäivän jälkeen lantiolla oli sen sorttiset hiertymät ja painaumat, että lievätkö laskeneet edes yön aikana. Eli siinäpä yhdet tavoitehousut lisää... Näitä Remington -keikkoja on koko tämän ja ensi viikon ajan, mutta olen päättänyt sitkeästi ahtautua noihin luottohousuihini. En taatusti mene ostamaan uusia, isompikokoisia! Mur.

LENKKIÄ JA HAASTEET

Ihanaa, 1h 15 min juoksua takana, maittava kuha-ateria palkintona! Tein myös alkutestin vatsalihas- ja punnerrushaasteeseen. Tulos: sain tehtyä molempia 15. Aika surkea tulos noiden vatsalihasten kohdalla... Tein pari kuukautta sitten kuntotestin, jossa vatsalihaskunnon määritelmäksi tuli surkea. Englanniksi se näyttäisi olevan poor. Yläkroppani sensijaan on ihan hyvässä kunnossa. Jaksan kyllä punnertaa, kun on pakko! Mutta siis omenapulleron poistoon ja rasvakertymien alta lihasten kaivamiseen joudun panostamaan ja tekemään töitä.

Nyt suihkuun ja syömään, heippa!

KESKIVARTALOPULLUKKA

... ja painoindeksi taivaissa. Tai no, ei nyt ihan taivaissa, muttei kyllä kovin mallillaankaan. Toisaalta, mitä voi odottaa, kun on koko talven ahtanut itseensä herkkuja. Vyötärönympärys 2 cm navan yläpuolelta siis 86 cm. Apua. Täytyypä lueskella vanhoja blogimerkintöjä ja tarkistaa, paljonko se oli raivareiden alkumetreillä... Kadonnutta vyötäröä siis metsästetään jälleen!

edit: TÄÄLTÄ löytyy puolentoista vuoden takaisia mietintöjä omenalihavuudesta. Tuolloin vyötärölläni on ollut vielä 10 cm enemmän rengasta! Jaiks, never again.

AAMUPALAA AAMUAURINGOSSA

Päivän tärkein ateria, ehdottomasti! Olen huomannut, että jos syön aamulla huonosti tai en lainkaan, koko päivän syömiset menee pieleen. Kun tässä nyt otan näitä ensi askelia itseni takaisin ruotuun saamisessa, olen päättänyt panostaa erityisesti aamiaisiin. Tänään vuorossa oli 3 valkuaisen munakas tomaatti-basilikasalsalla, minttu-kurkkusalaattia sekä 1/4 avocadoa. "Esiaamupalana" heti herättyäni nautin kupin mustaa kahvia ja viipaleen verkkomelonia.

Hyvä ruoka, parempi mieli! :)

Ihanaa aurinkopäivää!!!

JUMPALLE JA SALILLE SIITÄ!

Nyt on meinaan pakko. Veljeni kihlattu siirsi Elixian jäsenyytensä nimiini kahdeksi kuukaudeksi, koska ei pääse tuona aikana itse salille. Oletin tietysti, että maksan kuukausimaksut, mutta oveluspa ilmoittikin, että tämä kahden kuukauden kuntokuuri on lahja. Olen itse jäsenenä Motivuksella ja ostan aina 10 x kertlippuja. Niin monta kertaa olen nimittäin maksanut kuukausimaksuja ja käynyt vuoden aikana salilla vain pari kertaa. Siitäpä voi sitten ihan lyhyelläkin matikalla laskea, kuinka paljon yhdelle salikäynnille on tullut hintaa. Nyt en kertakaikkiaan kehtaa olla käymättä. En tiedä, onko veljeni kihlattu kiero ja katala auttaessaan liikkumisinnostukseni starttailemisessa, vai ainoastaan kiltti ja ihana. Joka tapauksessa: satimessa ollaan!
Nytpä siis ilmoittautumaan huomiseksi jollekin reippaalle ryhmäliikuntatunnille. Tästä se lähtee kuulkaas...! :)