Jihuu! Parin viikon takainen notkahdus on kurottu lähes kiinni. 61,5 kg, eli laihisraivareiden puoliväli on alitettu ja se on kuulkaas loppupuoliskon tarpominen edessä. Mutta kyllä on voimakas olo pimeydestä ja vesisateesta huolimatta. Tunnen eläväni! Eilen jaksoin juosta 10,3 km lenkin saamatta sydäriä. Laitoin tänään päälle vaakaraidallisen villahameen, enkä näyttänytkään seepralta nakinkuoressa. Olen kuin Rocky Balboa portaiden huipulla, hikisenä, mutta ah, niin muodikkaana! ;)
Alunperin olin päättänyt palkita itseni laihisraivareiden puolivälin kohdalla kauneushoidolla. Laatikossa odottaa 100 euron arvoinen lahjakortti nimittäin... Olen pantannut sitä ja päätin pantata vielä hetken aikaa. Käytän tuon hemmotteluihanuuden sitten kun painoni alkaa luvulla 5. Vaikka tämä puoliväli onkin hieno saavutus ja olen ylpeä vyötärön hiljalleen löytymisestä, haluan pusertaa vielä vähän. Ehkäpä tuo notkahdus on vielä liian tuoreessa muistissa ja pelkään, että se tapahtuu taas. Siksi onkin hyvä katsoa vielä vähän pidemmälle ja sitten vasta palkita. Ei paljon pidemmälle, nythän ei ole kyse kuin reilusta kilosta. Toivottavasti parin viikon päästä jo loikoilen aromaöljyjen sulotuoksuisessa transsissa!
Uskomatonta, upeaa, ihanaa. Hitsiläinen, kun haluaa myös noihin lukemiin!
VastaaPoistaVautsi! Onnittelut hienosta saavutuksesta. Mietin, että mitenkähän paljon vyötärösi on kaventunut sentteinä?
VastaaPoistaVyötärö on kaventunut varmaan joku 8 senttiä. Olen ollut laiska mittailemaan!
VastaaPoista