TURVOTUSTA JA HUONOHKOLAATUISTA UNTA

Olen tänään pallokala.

Voihan äherrys... Jostain syystä kroppa kerää nesteitä, ja olo on pinkeä. Ei pitäisi olla syömisistäkään kiinni, ihan maltillisesti olen murkinoinut! Kenties johtuu kuunkierrosta, tai sitten jostain muusta mystisestä asiasta. Kävin aamulla vaa'alla, ja paino oli noussut kilon maanantaista! KÄÄKS! Mutta päätin olla ottamatta ruuhkaa, sillä tunsin turvotustuntemuksia jo eilen. Asiaa ei varmaan auttanut se, että kiskaisin iltapalaksi kaksi ruisleipää reilulla voitelulla... Oh well, välillä täytyy, senkin uhalla, että masu murahtaa, ja turpoaa.

Kirjoitin maanantaina aikeistani pyöräillä kaverin kanssa kukkia poimimaan. Niin tehtiinkin kunnon iltalenkki, ja olin kyllä totaalinaatti, kun pääsin takaisin kotiin joskus kympin aikoihin. N. 32 km tuli poljettua... Eilinen meni ihmeellisessä sumussa. Pyörälenkin jälkeen yöuni oli nimittäin jotenkin omituisen katkonaista, enkä saanut levättyä kunnolla. Jouduin heräämään tosi aikaisin, sillä esiinnyin ja demonstroin parin hiustuotteen käyttöä Cutrinin lehdistöaamiaisella. Tottakai myös oma habitus piti laittaa kuntoon ennen sitä, joten kello soi levottoman yön jälkeen aivan liian aikaisin! Loppupäivä menikin jokseenkin krapulamaisessa olotilassa. Nukahdin iltapäiväunille työpäivän päätteeksi, ja treenailut jäivät tekemättä. Oli kyllä ihan hyvä pitää eilinen lepopäivänä, muuten olisi taatusti kroppa hajalla.
Tänään teinkin sitten jälleen aineenvaihduntaa vilkastuttavan Päivän Treenin. Kummityttö veteli taas reippaana mukana. Nykyään hän jo tietää mikä liike tulee kiertoharjoittelutreenissä seuraavana, symppistä! :) Myös 2,5-vuotiaan kimeät "Hyvä, hyvä!"-huudot ovat omiaan siivittämään treeniä eteenpäin...!

Tähän loppuun vielä pieni pohdinta unesta: Olen viimeisen kuukauden aikana nukkunut huonommin kuin aikoihin. Tuon saman ajanhan  olen myös Laihisraivaroinut... Sykkeeni on myös ollut ajoittain jotenkin epätasainen, tai ainakin sen tuntuinen. Leposyke on ollut välillä korkea, välillä on tuntunut, että sydän pamppailee ihan omia menojaan, uni ei ole tullut, tai sitten olen herännyt keskellä yötä, jne. Aikas klassisia stressin oireita, vai mitä olette mieltä. En kuitenkaan koe olevani stressaantunut, päinvastoin. Olo on reipas ja mitä mainioin, paitsi noiden huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Huolestuttavaa on se, että lähimenneisyydessä tuollaisia öitä on useampia, ja esim. eilen olin totaaliuupunut, koska edellinen "unikrapulapäivä" oli vasta lauantaina...
Uskon, että osasyy näihin oireiluihin on kroppani tottumattomuudessa aktiivisuuteen, siis likunnalliseen sellaiseen. Olen juossut omalla mittapuullani pitkiä lenkkejä (10-14,5 km) kerran viikossa parin viikon ajan, on ollut Irlanninreissun ulkoilmatouhuja ja kamojen roudaamista + nuo viikottaiset muut treenailut. En ole mielestäni treenannut liian lujaa, itseasiassa tuntuu jopa siltä, että voisin tehdä enemmänkin, varsinkin sitä voimaharjoittelua! Mutta täytyypä tässä nyt kuitenkin seurailla oman kropan ja mielen signaaleita. Haluan voida hyvin, ja pystyä treenaamaan säännöllisesti. Tätä varten on tärkeää saada pidettyä lepo laadukkaana ja riittävänä sekä treenisykli tasapainossa. Haastetta siis kerrakseen!

Olen nyt punninnut itseni päivittäin, vaikka kirjaankin lukemat tänne ainoastaan kerran viikossa. Huomenna kierrän vaa'an kuitenkin kaukaa, sillä tunnen, ettei turvotus ole ihan heti poistumassa mihinkään. Turha kiusata itseään, hitaasti, mutta varmasti se paino sieltä kuitenkin tippuu! :) Ja saapas nähdä miten tulee nukuttua, on meinaan täysikuu...! ;)

WebRep

currentVote

noRating

noWeight