Juttelin eilen Ausseissa asuvan ystäväni kanssa Skypessä. Hän on viimeisillään raskaana, en yhtään ihmettelisi, vaikka olisi parhaillaan synnyttämässä, sen verran pinkeänä hän sieltä maailman toiselta laidalta puhisi! ;) Juteltiin (raskaus) kilojen kertymisestä, niiden karistamisesta ja päädyttiin mittailemaan vyötäröitämme. Down Under-potkupallon ympäri kiepsahti 112 cm mittanauhaa, mutta eipä oma Up North-vyötäröni kauaksi jäänyt… Keskivartaloni ympärysmitta on 99 cm. KÄÄK!!! Niinpä… Hullu juttu tässä on se, että vaikka olen aina tajunnut olevani vartaloltani ompputyyppiä, päivittelen silti usein, mikseivät vaatteeni istu. Osaan kyllä piilottaa keskivartalokiloni hyvin. Omistan ainakin kolmet Spanxit + tiedän missä asennossa poseerata, ettei oman elämäni vyölaukku korostu kuvissa. Ostelen usein kuitenkin sellaisia vaatteita, joita en voi käyttää, koska ne joko a) saavat vatsan seudun näyttämään kurpitsalta tai b) eivät mahdu kiinni. Miksi teen näin jatkuvasti, kuka hullu ostaa vaatteita, joita ei voi käyttää??? Sellainen hullu, joka uskoo jonain päivänä näyttävänsä hyvältä noissa vaatteissa. Rajansa kuitenkin "mahdun näihin joskus"-vaatteiden hamstraamisella! Viime viikolla sorttasin kaikki kaapissa ja kellarissa olevat liian pienet vaatteet. Osaa olen käyttänyt, osassa oli vielä hintalaput tallella. Lajittelin vaatteet kolmeen laatikkoon.
Ykkösboksin sisältönä on vaatteita, joissa tiedän näyttäväni hyvältä, kun olen normaalipainoinen. Oma BMI 25-rajani on muistaakseni 63,8 kg. En siis ole kaukana siitä, että pääsen käyttämään noita vaatteita, pari kiloa täytyy nipistää. Pääsin keväällä painolukemaan 62,8, jolloin näytin mielestäni ihan mukiinmenevältä. Tosin Spanxeja ja poseerausasentoja jouduin edelleen hyödyntämään... Kevään Hair Bible -hulinoissa näytin tältä (yes, Spanx!):
Nuo kuvissa näkyvät kuviohousut ja ihana kukkamekko ovat pakattuina ensimmäiseen laatikkoon, kummankaan vetskari ei nimittäin mene toistaiseksi kiinni… :)
Kakkosboksissa on vaatteita, joiden tiedän näyttävän hyvältä, kun painan alle 60 kg. Se on siis yksi tavoitteistani. En niinkään juokse vaa'an lukemien perässä, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin n. 59-kiloisena vyötärön-, lantion- ja reisien ympärys sallii tuon laatikon sisällön käyttöönoton. Tältä näytin v. 2009 päästyäni tuohon samaan välitavoitteeseen:
Kuvien hameet jäävät tällä hetkellä kiinni reisiin… : /
Kuvan silkkihousujen lisäksi tuossa laatikossa on muutamia aarteita vuosien takaa, vanhimmat tavoitefarkkuni taitavat olla vuodelta 2001! :D
… ja sitten tietenkin täytyy olla aikataulu, ilman sitä ei tule mitään! Tällä kertaa en aseta tarkkoja kilotavoitteita tietyille päivämäärille, vaan nuo laatikoiden sisältämät vaatteet saavat toimia mittapuuna. Ensimmäinen ISO tavoite siintää syyskuun puolenvälin tietämillä. Kukkamekkokuvassa kanssani poseeraava rakas ystäväni Hanna menee silloin naimisiin ja haluan tietenkin olla superfabulous hääjuhlissa! Heti häähumun jälkeen suuntaamme Oskarin kanssa reiluksi viikoksi reissuun jonnekin etelän lämpöön! Ykkös- ja kakkoslaatikoissa on iiiiiihaaanniiiaa kesävaatteita, haluan ottaa niitä matkaan mukaan. Suurin osa matkapuvustosta tulee löytymään ykköslaatikon sisältä, mutta haluaisin kovasti sujahtaa myös pariin kakkoslaatikon ihanuuteen… :)
Kuukauden kuluttua tuosta, 15.10. on Elle Style Awards -gaala, ja noihin samoihin aikoihin tapahtuu myös jotain muutakin mielenkiintoista… Anteeksi mystisyys, mutten ihan vielä kerro mitä. Lupaan valottaa tuota mielenkiintoista asiaa alkusyksystä!!! :D 17.-19.10. on myös I love me -messut, joiden aikana olen paljon esillä, joten lokakuu on hyvä pitää mielessä tällä vyötärönmetsästysretkellä! The Ultimate -laatikon sisällä on monta vaatetta, joihin pukeutuisin todella mielelläni noihin loppusyksyn tilaisuuksiin! En kuitenkaan halua hakata tätä ajatusta kiveen, sillä tiedostan hyvin, että lähes kymmenen kilon tiputtaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Varsinkin, kun tässä raivaroinnissa ei ole kyse pelkästään niistä kiloista, vaan uuden vakion opettelemisesta. Tasapainosta ja johdonmukaisuudesta. Käyntiin on siis päästy, ja se on pääasia. :)
Noniin, nyt on aika suunnata päiväretkelle Porvooseen! Kuullaan taas pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti