JUOKSUVALMENNUKSESSA

Olin eilen juoksuvalmennuksessa MT Personal Trainingin Tuukan kanssa. Oli mahtavaa saada kommentteja ja vinkkejä omaan juoksutekniikkaan ammattilaiselta, ja muutenkin oli kiva juoksennella jonkun kanssa! Oon juossut elämäni aikana ainoastaan pari-kolme lenkkiä kaverin kanssa, yleensä pingon menemään itsekseni. Tykkään kovasti juoksemisen meditatiivisesta vaikutuksesta. Mutta kyllä tekee hyvää mm. hapenottokyvylle, kun rupattelee juoksun lomassa. Oikein hengittämiseen joutuu keskittymään oikein kunnolla, ettei homma mene puuskuttamiseksi, ja se on hyvää treeniä myös!

Tuukka tarkasteli ensimmäisenä juoksuni askeltiheyttä ja -rytmiä. Sen jälkeen tsekattiin askellusta ja juoksuasentoa kokonaisuudessaan. Olen kuulemma ihan oikeilla jäljillä juoksuni kanssa, mutta toki pientä hiomista tekniikkani kaipaa. Itse koin haastavimmaksi uudeksi jutuksi tuon askeltiheyden, se saisi nimittäin olla aikas tiivis. Olen tottunut pinkomaan ehkä jossain määrin harppoen, ja nyt sitten piti ruveta sipsuttamaan. Ei treenattu päkiäjuoksua, eli siinä mielessä en sipsuttanut, vaan pääsin harjoittelemaan tiheämpää askellusta. Laskettiin ihan treenin aluksi tämänhetkisen juoksuni askeltiheys, joka oli 168 askelta minuutissa. Kuulemma hyvä tiheys olisi noin 180 askelta minuutissa. Hieman jouduin tiivistämään, eli omasta mielestäni tonttujuoksemaan. Tiedättehän kuinka menee "Soihdut sammuu"-joululaulun leikki kohdassa "Tip-tap, tip-tap, tipe tipe tip-tap…!" ;)  Oikealla tiheydellä juostessa jalat pysyvät juoksun kannalta oikealla paikallaan, eli suoraan kropan alla. Kun askelet ovat isompia, juoksu saattaa muuttua harppovaksi. Silloin tulee rasitettua vääriä lihaksia ja kroppakin kuulemma väsyy nopeammin.

Tämän postauksen juoksukuvat ovat kaappauksia Tuukan eilisen treenin aikana kuvaamasta videosta. Mun mielestä tuosta ylläolevasta käy aikas hyvin ilmi pari tärkeää juttua, joihin mun täytyy kiinnittää huomiota juoksennellessa. Merkkasin ne oikein punakynällä! :)

1) juoksuasento on takakenoinen
2) askel on edelleen vähän turhan pitkä

Oltiin tässä vaiheessa treeniä jo harjoiteltu melkein tunnin ajan erilaisia itselleni uusia tekniikoita. Kun lähdin videoitavaan "koejuoksuun", huomasin kalkuloivani, muistelevani ja pyöritteleväni pääni sisällä kaikkea mitä olin oppinut. Tämä johti siihen, että tunsin olevani kuin irtopalikoista rakennettu! Kukin kehon osa yritti parhaansa mukaan suoriutua uusista haasteista…  Ei kuulemma näyttänyt pahalta, mutta tosiaan tuota takakenoisuutta ja askelmittaa täytyy työstää.

Aion ehdottomasti kokeilla uutta juoksutyyliä heti seuraavalla lenkillä. Haaveenani olisi juosta viikoittain yksi pitkä (10-15 km) ja yksi tai kaksi lyhyempää (n. 5 km) lenkkiä. Kesällä viimeksi on tullut juostua säännöllisesti, viimeaikojen juoksut on kyllä jääneet huomattavasti vähemmälle. Yksi syy tähän on oma ajankäyttöni ja ennenkaikkea sen hallinta (WORKING ON IT), mutta myös edelleen harmillisesti kipuileva akillesjänne! Se on vaivannut on/off-meiningillä syyskuun alusta asti. Sain eilen vihdoin varattua ajan alaraajaekspertille, kiitos suosituksesta Sari. Menen torstaina näyttämään oirelevaa koipeani, ja toivon saavani hyviä vinkkejä sen kuntouttamiseen. Toivon samalla, että kuntoutukseen ei kuulu juoksentelun hyllyttäminen, sillä kovasti mieleni tekisi päästä testailemaan noita Tuukalta oppimiani uusia tekniikoita ja muutenkin nautiskella juoksemisen tuomasta hyvästä olosta.