maanantai 21. lokakuuta 2013

2 KG JÄLJESSÄ TOISESTA VÄLITAVOITTEESTA

Kun aloitin Laihisraivaroinnin 9 viikkoa sitten painoin 67,5 kg. Tein tuolloin vakaan päätöksen, että ennen joulun pyhiä olisin tavoitepainossani 55 kg. Koska halusin pudottaa painoani terveellisesti ja oppia samalla syömään oikein, sekä pitämään liikuntaliekkiä yllä, asetin itselleni välitavoitteita. (Klikkaa oikean sivupalkin post it-lappua!) Ensimmäinen välitavoite oli pääseminen painoindeksiin normaali, joka onnistuikin rehellisesti sanottuna melko vaivatta. Ensimmäisten raivarointiviikkojen aikana paino tippui hyvää vauhtia, liikuin useita kertoja viikossa, ja söin hyvin. Herkut jätin heti alkumetreillä pois.


Tänään oli laskettu aika toiselle välietapilleni: paino alle 60 kg. Punnitsin itseni pitkästä aikaa, ja vaaka ilmoitti lukeman 61,9. Täytyy myöntää, että ilahduin tuosta lukemasta siitäkin huolimatta, että se on melko kaukana alkuperäisestä tavoitteestani! Viime viikot ovat nimittäin menneet todellisessa limbossa elämäntaparemontin suhteen, ja pelkäsin, että olen palannut painon suhteen lähelle Laihisraivareiden alkumetrejä... Onneksi näin ei ollut käynyt, ja eilisen TV-appearenceni jälkeen olen kyllä vahvasti valmis ottamaan itseäni niskasta kiinni. Oikein nimittäin naurattaa tuon eilisen Urheilukatu 2-jakson haastattelupätkä, jossa kerron miksi aloitin elämäntaparemonttini: 

"Julkaisin pari vuotta sitten Make Up Bible'n ja sen tekemisen aikana päästin itseni aika rapakuntoon. Söin huonosti, tein pitkiä päiviä, en pitänyt itsestäni lainkaan huolta. Päätin, kun aloin toista kirjaa tekemään, että en samoille teille suistu, vaan nyt ykkösprojekti on minä, ja vasta oikeastaan kakkosena tulee kirja."


Urheilukatu 2-ohjelma kävi viime kuussa seuraamassa Hair Bible -kuvauksia + treenailuani.
Tuon jälkeen kerron, kuinka vedenjuonti, oikein syöminen ja säännöllinen liikunta vaikuttavat paljon tietenkin yleiseen hyvinvointiin, mutta myös mm. ihoon ja hiuksiin. Kehaisen, kuinka ihoni voi hyvin ja hiukset tuntuvat elinvoimaisilta. Ai miksi naurattaa? No siksi, että viime aikojen perusteella voisin hyvinkin kääntää tuon kaiken päälaelleen: Olen jälleen syönyt huono(hko)sti, juonut punkkua ja skumppaa, vedellyt herkkuja ilman huolen häivää, tehnyt ympäripyöreitä päiviä ja liikkunut lokakuun aikana, hmm, odottakaas kun lasken: NOLLA TUNTIA! Ykkösprojektini ei todellakaan ole ollu me, myself and I, vaan ihan kaikki muu...
Päästelin taannoisella lomallani vähän löysää, ja siitä se ajatus sitten lähti. Mutta hei, mua ihan oikeasti naurattaa. Toki, noissa edellisissä lauseissa on roppakaupalla itseironiaa, mutta nauran myös rennon rehellisesti omalle hölmölle itselleni. Kuinka helppo onkaan päästää siitä hyvästä olosta ote irti, ja tarttua kaikkeen sellaiseen, joka ei taatusti tuo lisää energiaa. Ja kaikella sellaisella viittaan juurikin niihin herkkuihin, alkoholiin, ravintolaruokaan, jne...

Suhasin messuviikonloppuna kahdella osastolla + kahdella lavalla. Ruokatauot vaihdoin suosiolla
 protskupatukoihin ja -pirtelöihin...
Tässäpä tämänhetkinen tilanne: Yleistä vitaalia energiaa kyllä on, mutta tiedän sen olevan ns. adrenaliiniperäistä. Lokakuun vaihtumisesta saakka olen nimittäin paahtanut ihan täysillä menemään kivojen asioiden parissa. On ollut kuvauksia, tulevan viikonlopun Kauneusbrunssin näytöksen valmistelua, takana on myös mieletön I love me -messuviikonloppu, mieheni synttärit, ja vaikka kuinka paljon innostavia juttuja, joiden voimalla olen jaksanut paahtaa eteenpäin.
Odotan tulevan kuun vaihdetta, sillä silloin pääsen kunnolla keskittymään Hair Bible'n eteenpäinviemiseen. Olen painanut viime viikot monen aktiivisuutta & organisointia vaativan projektin parissa, ja ihan pian on vuorossa tähän yhteen SUPERTÄRKEÄÄN projektiin energioiden keskittäminen. Täytyy myöntää, että hieman jännittää. Mitenköhän mahdan malttaa keskittyä vain yhteen asiaan kerralla...
Uuden hiusmallin suunnittelua Hair Bible -kuvauksissa.
Marras- ja joulukuun ajan tulen siis pakertamaan Tukkaraamatun tekstien tuottamisen, kasaamisen ja viimeistelyn parissa. Sen lisäksi alkaa kirjan taittaminen + loppukuusta meillä on kirjan viimeinen Total Makeover -kuvauspäivä. Tiedän, että marraskuu tulee hurahtamaan vauhdilla! Päätin eilen, että ensi viikon aikana teen kunnon suunnitelman itselleni loppuvuotta varten. En tarkoita pelkästään kirjaprojektisuunnitelmaa, vaan sellainen 360° plan, jossa on vahvasti mukana myös oma hyvinvointi. Lupasin itselleni, (huom ääneen TV:ssaä!) etten suistu samoille huonoille teille kuin Make Up Bible'n kuvaamisen ja kirjoittamisen aikoihin. Loin Laihisraivaroinnilla hyvän pohjan oman hyvinvointini ylläpitämiselle, ja nyt on hyvä jatkaa, vaikka pieni notkahdus tähän väliin tulikin. Olen edelleen sitä mieltä, että pääsen tuohon alkuperäiseen tavoitteeseeni  vielä tämän vuoden puolella. Just watch me! :D

Aurinkoa alkavaan viikkoon, pyrin pysymään linjoilla brunsseista, sun muista huolimatta! :)

Photobucket

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

NEITI X URHEILUKATU 2-OHJELMASSA

Niinhän se aika rientelee reippaasti... Tiedän kokemuksesta, että lokakuu on joka vuosi todella kiireinen, melkeinpä koko vuoden kiireisin kuukausi! Niin tälläkin kertaa, mistä syystä blogin päivittäminen on jäänyt. Ja tähän kohtaan täytyy myöntää, että niin on se kuntoilukin. Ja hyvin syöminen... :( Arvatkaapa vaan, kuinka harmitti katsoa omaa reipasta itseäni tänään telkkarista. Jeps, urheiluohjelma, jonka kerroin käyneen kuvaamassa työpäivääni + treeniäni on Ylen Urheilukatu 2. Tuo  viime kuussa kuvattu jakso tuli siis ulos tänään! Sen voi käydä kurkkaamassa Yle AREENASSA (19.11.2013 saakka.)

Hoh, näytinpäs jotenkin hyväryhtiseltä ja kiinteältä! Vaikka paino ei olekaan tainnut pahemmin nousta (muttei myöskään laskea) tuosta kuvauspäivästä, löysää on tullut mm. vyötärönseudulle ihan kiitettävästi. Itseasiassa tänä aamuna juuri katselin peilistä kasvojani ja totesin, että alkusyksystä solakoituneet poskeni ovat jotenkin pullahtaneet takaisin. En jaksa harmistua asiasta sen enempää, sillä reilun 2,5 kk kestäneen loppukesän/ alkusyksyn reipastelun perusteella tiedän, että turvotus ja löysyys katoaa samantien, kun jatkan kuntoilua & oikein syömistä!


Ohjelmassa nähty kampaus +  kuvauslounas, eli Sis. Delin "voimasmuutit"!
Ensi viikoloppuna on tämän KIIRELOKAKUUN viimeinen rutistus: oma Beauty Brunch -tapahtumani Design Hotel Klaus K:ssa. Brunssi on myyty viimeistä paikkaa myöten täyteen, mutta iltapäivän After Party -tapahtumaan mahtuu mukaan!!! Kaikille halukkaille siis tervetuloa, ehkäpä nähdään ensi viikonloppuna!

...ja marraskuun alussa alkaa sitten Hair Bible'n tekstien kasaaminen ja kirjan taittaminen. Tulen siis keskittymään koko loppuvuoden muutamia kuvauskeikkoja lukuunottamatta kirjaprojektiini JA ITSENI HUOLTAMISEEN! On aika palata takaisin ruotuun, mikä tarkoittaa myös ahkerampaa blogin päivittelyä! ;)

Ps. Huomenna olisi tavoite-etappi 2: PAINO ALLE 60 KG. Tiedän jo nyt, punnitsemattakin, että kaukana ollaan...

Photobucket

lauantai 5. lokakuuta 2013

LOMA OHI!

Molskis! Barcelonan hotellin kattoterassin uima-altaalta näkyi upea kattomaisema.
No johan on tullut taukoa blogin päivittämisessä... Lähdin sunnuntaina 22.9. pitkään odotetulle kesälomalle, ja niinhän siinä kävi, että keskityin vain ja ainoastaan en minkään tekemiseen! Seikkailin 11 päivää Espanjan auringon alla Barcelonassa, Torreviejassa ja Ibizalla. Päästelin loman aikana tosi reteästi löysää syömisten ja juomisten kanssa. Voitte vaan arvata, että cava tietysti maistui, ja tulipa kyllä myös herkuteltua muutaman kerran jätskillä sun muilla sokeripommeilla. Yllättävää kyllä paino ei heilahtanut reissun aikana ylöspäin kuin 700 grammaa, ja itseasiassa nyt se on jälleen lähtenyt tippumaan aika reipastakin tahtia. Yleensä olen ottanut lomareissuilla 2-3 kg ylimääräistä, mutta ehkä kaksi kuukautta kestäneestä oikein syömisestä, liikkumisesta ja aineenvaihdunnan vilkastuttamisesta oli tällä kertaa hyötyä. Enpäs kompastunut, vaan nyt on hyvä mieli jatkaa jälleen puhdasta, hyvää ruokavaliota, JA SITÄ LIIKKUMISTA!!!

Sellainen loma etelän auringossa... Ah! :)

Huvittavaa tuossa menneessä lomassa on se, että alunperin meillä oli tarkoitus mennä Mallorcalle, tai Ibizalle vaeltelemaan + urheilemaan. Nooooh....... Rentoiluksi meni, ja matkalaukussa mukana olleet juoksulenkkarit, urheilutopi, ja ne vaelluskengät jäivät täysin käyttämättä. Noloa. :) Toisaalta olen tosi iloinen siitä, että rentouduin, nautin, ja vietin huippulaatuaikaa rakkaan aviomieheni kanssa. Ensi viikolla alkaa nimittäin lokakuun loppuun asti kestävä työrytinä, ja sen jälkeen vetäydyn lähes täysin kirjan kirjoittamisen ja kasaamisen pariin. On ihanaa, että sain tähän väliin kunnon hengähdystauon. Tiedän, että selviän lähitulevaisuuden rytinöistä ja haasteista saamani aurinkoenergian voimalla! :)

Maanantaina sitten punnitus JA KUVAUS! Kääks............

Photobucket

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

SYYSLAISKISTUSTAKO?

Voihan blaah...! Aina sen unohtaa kuinka valon määrän muuttuminen vaikuttaakaan mieleen ja kehoon. Näköjään itselläni tämä tapahtuu tasan puolivuosittain aina huhti- ja lokakuun vaihteiden kieppeillä. En todellakaan ole mikään syysmasentuja. Rakastan syksyä, sen tuoksuja ja kirpeää ilmaa. Mutta tuo valon väheneminen kyllä vaikuttaa kehoon, ei voi mitään! Onneksi sunnuntaina alkaa kauan kaivattu KESÄLOMA!!! Suuntaan Espanjan auringon alle 10 päiväksi, eli eiköhän kroppa saa siitä kaipaamansa piristysruiskeen...
Viime viikko meni jotenkin vauhdilla ohi. Töitä oli paljon, mutta muuten en kyllä saanut mitään aikaan... Tämä viikko on muodostumassa hvyin samanlaiseksi, ja kaupanpäälle vielä tuo orastava melankolisuus. Liikkumiset on jääneet ihan kokonaan. Edellisen kerran hikoilin viime viikon maanantaina, kun tein päivän treenin televisiokameran pyöriessä. Nyt kroppaa kolottelee, vetää ja ahdistelee. Tiedän hyvin, että krempat pahenevat päivä päivältä, jollen NYT laita lihaa liikkumaan. Argh, miksi se muka tuntuu niin vaikealta...? Olen himoinnut monta päivää hikijumppatunnin perään. Lähin motivus on viiden minuutin kävelymatkan päässä, että on se kyllä kumma, etten muka saa raahattua ahteriani sinne. NYT KYLLÄ RIITTÄÄ!!! 


Tänään menen, sovittu! Hah, katsoinpa itselleni tunninkin samantien, eli Motivus Free. Kuulosti hyvältä, juuri sellaiselta sopivan energiseltä. Ja tunnin päälle saunaan, ahhhhhh. Katsos nyt Mariela, ei se ole tämän kummempaa!
Vedin eilen Remingtonin syyspressitilaisuuden, jonka jälkeen kävin keskustelua kollegoideni Saara Sarvaksen ja Laura Anderssonin kanssa liikkumisen ihanuudesta. He treenaavat molemmat painoharjoittelua ja Cross Trainingia, ja vannovat voima- ja kestävyysharjoittelun nimeen. Molemmat leidit yrittivät kovasti houkutella mukaan Vetosalille, katsotaan josko innostuisin. Tai siis innostuin kyllä jo, mutta olen maailman huonoin käymään säännöllisesti treenaamassa muualla kuin omassa olkkarissa. Saara tosin kertoi, että trainerit pitävät kyllä huolen, että kaikki saapuvat treeneihin.... Kukaan ei kuulemma halua Mustalle Listalle! ;)

Syömiset ovat olleet ihan ok. Sunnuntaina tosin päästin ensimmäistä kertaa löysälle herkkujen suhteen. Oltiin kaveriporukalla ihanalla brunssilla, ja maistoin pari lusikallista suklaavanukasta ja omenapiirakkaa. Kotona mutustin vielä vähän suklaata ja keksejä. Hihii, se oli tiedättekös hauskaa! Hauskinta tuossa mutustelutuokiossa oli se, ettei mieleni oikeastaan tehnyt yhtään enempää, enkä jatkanut herkuttelua yli rajojeni. Viikonlopun aikana tuli myös syötyä pari palaa vaaleaa leipää ja ihan älyttömän suolaisia tapaksia. Olin melko varma, että puntari vippaisi reippaasti ylöspäin, mutta eipä se paino ole heilahtanut kuin 200 g väärään suuntaan. Paino on siis tänä aamuna 63,2 kg. Vähän takapakkia, mutta äh, ei haittaa!
Ihanaa, yhtäkkiä tuli hyvä mieli. Koko alkuviikko on mennyt vähän siipi maassa, mutta nyt tuli energiaa. Luulenpa, että se johtuu jumppapäätöksestä. Soitin äsken vielä kaverille, että joskopa lähtisi hikoilemaan illalla kanssani. Jumppatreffeistä ei nimittäin voi laistaa....! ;)


Ja kas, aamutaivas on muuttunut tämän tekstin kirjoittamisen aikana sysiharmaasta palavan persikkaiseksi... Tervetuloa aurinko! :)


Photobucket

maanantai 9. syyskuuta 2013

VIIKKOPAINO JA TELKKARIKUVAUKSIA

Eskarilaisen näköinen meikkaaja-kampaaja astumassa työhuoneen ovesta sisään.
Huh, jumppakärpästelykuvaus on ohi. Hauskaa oli! :) Tehtiin aamulla La la land-työhuoneella yksi kuva Tukkaraamattuun, jonka jälkeen tultiin meille kotiin treeniä kuvaamaan. Onneksi on jo ikää sen verran, ettei tuntunut nololta ähkiä ja hikoilla TV-kameran edessä. Saas nähdä millainen lopputuloksesta tulee... En vielä tiedä tarkkaa päivää, jolloin urheiluohjelman jakso, jossa olen mukana tulee ulos, mutta kerron heti kun saan sen selville!

Aivan kuin syksyn lehdet putoaa myös Neiti X:n paino, hiljalleen. :)
Aamu alkoi muutenkin ihan kivoissa tunnelmissa. Puntari näytti 63 kg, eli tasaisen tappavalla -500 g:n viikkotahdilla edetään! Tällä vauhdilla pääsen, kuin pääsenkin tavoitteeseeni ennen uuden vuoden vaihdetta. Ehken välttämättä joulun pyhiksi, mutta eipä sen niin väliä!
Tänään on tehopäivä, nimittäin hetken päästä suuntaan vielä Maker Academy -meikkikoululle opettamaan tuleville meikkaaja-maskeeraajille täydellisen huulimeikin salaisuuksia! Illalla kotona odottaa herkullinen kasviskeitto ja eilen nauhoitettu Silta-sarjan päätösjakso!!!

Photobucket

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

VIIKON KUULUMISET

Hiljaista on ollut päivitysten osalta tämä viikko... On ollut kuvauksia torstaina, eilen, ja vieläpä on videointia edessä tänäänkin! Torstaina oli omat tukkakirjan kuvaukset, eilen asiakkaalle videoita, ja tänään tehdään vielä mun haastattelut Hair Bible -videoon! Toteutetaan nimittäin vähän samantyyppinen kuin tämä Make Up Bible'sta tehty klippi, mutta lisätään sekaan vielä mun höpinöitä:


Make Up Bible in the making from mariela sarkima on Vimeo.

Huomennakin pääsen taas itse kuvattavaksi, nimittäin erääseen urheiluohjelmaan! Melko jännää. Kuvausryhmä tulee seuraamaan, kun tehdään yksi kampauskuva Tukkaraamattuun, ja sen jälkeen mennään meille kotiin treenaamaan. Meinaan tehdä sen vanhan kunnon aineenvaihduntaa vilkastuttavan Päivän Treenin. Ohjelma tulee ulos loppuvuodesta, vinkkaan sitten lähempänä ajankohtaa, että milloin ja mistä.

Eiliset videokuvaukset  La la land-työhuoneella.
...jotta hommaa pukkaa! Mutta ei se mitään, paino tulee alas samalla, tunnen sen! Mm. nuo kuvassa näkyvät mustat housut eivät ole mahtuneet ennen jalkaan, nyt ne tipahtivat jopa oikeaoppisesti lanteille. I'm wearing Spanx though...! ;) Mutta silti. Samoin kaverit ja perhe ovat ruvenneet sanomaan, että alkaa pikkuhiljaa näkymään. JEE!!!
Treenailut on jääneet tällä viikolla ainoastaan kahteen lenkkiin, tänään meinaan vielä kirmata kerran! On ikävä joogailua, mutten vaan ole saanut aamutreenejä taipumaan kalenteriini. Yksi syy on varmasti se, että pari ravintolakeikausta on tullut tehtyä ja muutamat skumpat siinä samalla huitaistua... Eilinen kuvausten jälkeinen dinneri oli sen sortin suolapommi, että saapa nähdä millaiset silmäpussit tallentuvatt tämän päivän Hair Bible -videolle...! ;)

Nyt laittamaan nassu kuntoon, ja sitten hommiin!!! Aurinkoa sunnuntaihin.

PS. Ananaspora on ollut ahkerassa käytössä! ;)

Photobucket

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

UUSI YSTÄVÄNI ANANASPORA

Ihana turhake!!! :D Tällainen tuli hankittua viime viikolla, eilen se pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön. Mahtava kapistus, täytyy sanoa. Ei ole koskaan ennen ollut ananaksen ruotiminen näin hauskaa ja helppoa.

Leikkaa ananaksen lakki irti. Iske poran keskustan "hampaat" ananaksen keskustaan kiinni, ja ala ruuvata poraa. Kun olet ruuvannut poran ananaksen pohjaan asti, vedä kapistus + hedelmäliha ulos kuoren sisältä. Kova, puinen keskusta jää kiinni ananksen kuoreen. Paina porassa kiinni oleva halkoja hedelmälihan läpi ja kaada ananaspalat kulhoon. Koko touhuun meni n. 3 minuuttia! Oma ananasporani on TÄMÄ, ostin sen Helsingin keskustan Stockmannilta

Photobucket

maanantai 2. syyskuuta 2013

PÄIVÄN LUKEMAT

Hiukan on tullut paino alas viime viikosta, eli 63,5 näytti puntari aamulla. Tiedän hyvin, että nyt täytyy tosiaan ruveta näkemään ihan oikeasti vaivaa, ettei paino jää roikkumaan näihin lukemiin. Muistelen vuoden 2009 Raivarointikierrosta, jolloin oli sama meininki. Ne muutamat ensimmäiset kilot on helpohko karistaa, mutta sitten tarvitaan rautaista tahtoa ja järeitä otteita. Avainsanana tulee olemaan liikunta, sillä herkkuhimotukset eivät ole tällä kertaa olleet ongelmana, ainakaan vielä!
Sitten tuosta eilen tekemästäni liikuntalukkarista... Niinhän ne viikon menemiset elävät, eli tämän päivän aamujoogailu + ip-uinti vaihtuvat iltalenkkiin, ja huomisesta tulikin sitten semi-toimistopäivä, ja niin edelleen... Olen sopinut itseni kanssa, että suoritan kyllä kirjaamani liikunnat, mutta milloin mitäkin on vielä joinakin päivinä kysymysmerkki. Syömiset ovat ja pysyvät! :D

Photobucket

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

ELOSSA OLLAAN...

Nämä on näitä viikkoa kun tulee vedettyä tukka putkella niin, ettei ehdi tekemään lainkaan muka-ylimääräisiä asioita. Tiivistettynä: Ei liikuntaa, ei blogipäivityksiä, eikä oikeastaan yhtään mitään muutakaan oman hyvinvoinnin edistämistä! Semmosta se on sitten välillä. Nyt on Fashion Weekend vedetty kunnialla läpi, samoin juhlittu hyvän ystävän häät, ja tänään onkin sitten vuorossa ihan vallan vapaapäivä. Onneksi en ole kuluneen viikon aikana kiireestä huolimattta sortunut herkkuihin, mitä nyt alkuviikosta kamalat Nellie Dellies -överit tuli vedettyä...! ;) Ylpeänä voin kuitenkin todeta, että eilisissä häissä en edes vilkaissut hääkakun suuntaan. Tarjolla oli onnekseni myös ihanan kanelisia uuniomenalohkoja, nam!


Nyt on joka tapauksessa vuorossa ryhtiliike, skumppakielto ja päivittäiset liikunat kehiin!  Kolmen viikon kuluttua on edessä LOMA, joten se silmissä siintäen reipastelen tulevat 21 päivää oikein olan takaa itseni hyväksi.  Epäilen vahvasti, ettei paino ole liikahtanut mihinkään, eli täytyypi vähän kiriä, jotta pysyn suunnitelmassa. Ans kattoo huomenna kun on viikkopunnituksen aika...
Ajattelin, että voisin tehdä sellaisen "liikuntalukkarin" + suunnitella ainakin arkipäivien syömiset etukäteen. Kalenteri on tuttuun tapaan täynnä palavereita, kuvauksia, sun muita, eli niiden lomaan sitten vaan näppärästi liha liikkumaan! Painonpudotuksessa suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Mitä enemmän muuttuvia tekijöitä ja vaihtelevia tilanteita tulee, sen helpommin ruokavalio ja liikuntahetket heilahtelevat. Jos kaikki on sensijaan jo junailtu ja aikataulutettu etukäteen, rytmissä pysymisen ei luulisi olevan ylitsepääsemätöntä.

Näin ajattelin alkavan viikon hoitaa:

Ma:
opetuspäivä Maker Academy -meikkikoululla
- aamujooga ennen töitä
- aamiaiseksi koululle mukaan esivalmistettu munakas
- lounaaksi kasvis-sieni-paahtopaistisalaatti (nämä ainekset löytyvät jo jääkaapista)
- välipalaksi pähkinäsekoitusta ja hedelmä
- koulupäivän jälkeen uimaan Yrjönkadun uimahalliin
- illalliseksi kalaa ja kasviksia

Ti:
yksi kuvausmeikki aamulla + palavereja koko loppupäivän
- mysli/jugurtti/hedelmä/hunaja-aamiainen
- lounaaksi kalasalaatti
- työpäivän jälkeen voimatreeni kotona
- illalliseksi kanaa jollain tapaa

Ke:
yksi kuvausmeikki aamulla, muuten toimistopäivä (=koneella istumista)
- aamiaiseksi Kauneusmunakas™(avocado/punajuuri/auringonkukansiemen)
- lounaaksi tomaatti-katkarapupastaa (glutenittomalla pastalla)
- iltapäivästä metabolinen treeni kotona tai ulkona
- illalliseksi linssi-kasvispataa

To:
Hair Bible -kuvauspäivä aamusta iltaan
- aamiaiseksi tuhti munakas, niin jaksaa!!!
- kuvauscatering: thai-tyylinen kanasalaatti, hedelmiä, pähkinöitä
- illalliseksi linssi-kasvispataa
- lepopäivä treeneistä

Pe: 
Toimisto- ja palaveripäivä
- aamujooga 
- raaka-aamiainen joogakoululla
- lounaaksi salaatti
- työpäivän jälkeen pitkä lenkki  
- lenkin jälkeen aikainen illallinen, jotain isin laittamaa herkkua

Viikonloppu on vielä vähän kysymysmerkillä liikkumisen ja ruokaluiden suhteen, teen hyvän suunnitelman tässä tulevan viikon varrella...! :D


Photobucket

maanantai 26. elokuuta 2013

ENSIMMÄISET EDISTYMISKUVAT


Kääk! Kohta painan nappia, jonka jälkeen tuossa tekstin yläpuolella tönöttää kaikkien nähtävillä meikäläinen kuvattuna alusvaatteisillani viisi viikkoa/ 3,5 kg sitten ja tänään. Vähän kauhistuttaa, mutta päätin, että antaa palaa, sillä tiedän kuinka motivoivaa editysmiskuvien näkeminen on! Huhhuh... No mutta kuten kuvista näkyy: EDISTYSTÄ ON TAPAHTUNUT. Olen itsekin aika hämmästynyt siitä, kuinka paljon nuo muutamat kilot vaikuttavat. Ennenkaikkea se kammottava kesäturvotus on lähtenyt! Huomasin sen myös viime viikolla pyöräilykypärää pukiessani, hihnaa joutui nääs kiristämään, sen verran oli kaksoisleukaa sulanut. Hih! :)
Painoni on siis tänä aamuna 64 kg. Se ei ole tippunut lainkaan viime viikosta, vaan itseasiassa noussut parisataa grammaa. Eipä ihme, laitoin nimittäin urheilut pienelle tauolle viime keskiviikkona. Kirjoitin silloin turvonneesta olostani, ja kuinka kroppa tuntui muutenkin reagoivan omituisesti. Tuttuni, joka on ollut sporttihiiri jo lukioajoista saakka neuvoi hölläämään hetkeksi, sillä hän epäili, että olen mahdollisesti syöksymässä ylikuntoon. Kroppani oli mitä luultavimmin pienessä sokissa kaikesta urheilusta, ja vähentyneestä energiansaannista. Otin neuvosta vaarin, ja päätin huilia sporttailun osalta loppuviikon.
Jonain päivänä käsivarteni ei enää näytä joulukinkulta näissä "Making of"-kuvissa! :D
Päästelin loppuviikon oikein kunnolla löysää myös syömisten ja juomisten kanssa. Torstain iltaruoka oli rapuja ja kuoharia, perjantaina juhlittiin isäni syntymäpäiviä ravintolassa. Pöytä notkui espanjalaisia herkkuruokia ja -juomia kuin missäkin keskiaikaisissa pidoissa! Lauantaina syötiin (ja jälleen vähän juotiin) Oskarin kanssa ulkona pitkän kuvauspäivän päätteeksi. Eilinen meni samalla kaavallai: ravintolalounas ja vieläpä vähän viiniä ja kuplajuomaa aurinkoisen sunnunnuntain kunniaksi!
Tänään aamulla herätessäni mietin, että näinköhän on tuo loppuviikon porsastelu tuhonnut koko raivaroinnin. Nousin ylös, ja yllättäen kroppa tuntuikin ihan ok:lta, jopa kevyemmältä kuin esim. viime torstaina, jolloin vaaka näytti lähes 65 kg!!! Liikkumattomuus + syöminki/juominki-loppuviikko eivät siis saaneet aikaa ihan täystuhoa, koska 64 kg oli se tämän päivän lukema.
Luulenpa, että teki jopa hyvää antaa vähän löysää. Olin kuitenkin elänyt neljä viikkoa täysin säntillisesti lähes täysin ilman alkoholia, täysin herkuitta ja syömättä itseäni kertaakaan ähkyyn. Jospa viime viikkoinen kropan sekoilu + hetkellinen painonnousu olikin jonkinlaista räpiköintiä, kapinointia ja vieroitusoireita vanhasta totutusta. Pieni muistutus entisistä elämäntavoista vahvisti vielä lisää omaa tunnettani siitä, että haluan syödä hyvin itse valmistamaani laadukasta ja vähäsuolaista ruokaa, vähempi skumppailu riittää, ja että liikkuminen saa endorfiinin ja muut hyvänolon hormonit liikkeelle!
Tänään tekee mieli lähteä lenkille. Katsotaan, miten kroppa nyt reagoi. Toivottavasti ei enää ainakaan unettomuudella ja epätasaisella sykkeellä...

Aurinkoa viikkoon, kuullaan taas huomenna viimeistään! :)


Photobucket

perjantai 23. elokuuta 2013

XS JA HAKANEULA HOUSUJENPITIMENÄ

Mikä perjantai!!! Housut tippuvat päältä, ja uuden mekon niskalapussa lukee XS! :D Palkitsin itseni noiden kunniaksi pikkusamppanjalla. Onpa hyvä fiilis, tästä alkaa hyvä viikonloppu!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

TURVOTUSTA JA HUONOHKOLAATUISTA UNTA

Olen tänään pallokala.

Voihan äherrys... Jostain syystä kroppa kerää nesteitä, ja olo on pinkeä. Ei pitäisi olla syömisistäkään kiinni, ihan maltillisesti olen murkinoinut! Kenties johtuu kuunkierrosta, tai sitten jostain muusta mystisestä asiasta. Kävin aamulla vaa'alla, ja paino oli noussut kilon maanantaista! KÄÄKS! Mutta päätin olla ottamatta ruuhkaa, sillä tunsin turvotustuntemuksia jo eilen. Asiaa ei varmaan auttanut se, että kiskaisin iltapalaksi kaksi ruisleipää reilulla voitelulla... Oh well, välillä täytyy, senkin uhalla, että masu murahtaa, ja turpoaa.

Kirjoitin maanantaina aikeistani pyöräillä kaverin kanssa kukkia poimimaan. Niin tehtiinkin kunnon iltalenkki, ja olin kyllä totaalinaatti, kun pääsin takaisin kotiin joskus kympin aikoihin. N. 32 km tuli poljettua... Eilinen meni ihmeellisessä sumussa. Pyörälenkin jälkeen yöuni oli nimittäin jotenkin omituisen katkonaista, enkä saanut levättyä kunnolla. Jouduin heräämään tosi aikaisin, sillä esiinnyin ja demonstroin parin hiustuotteen käyttöä Cutrinin lehdistöaamiaisella. Tottakai myös oma habitus piti laittaa kuntoon ennen sitä, joten kello soi levottoman yön jälkeen aivan liian aikaisin! Loppupäivä menikin jokseenkin krapulamaisessa olotilassa. Nukahdin iltapäiväunille työpäivän päätteeksi, ja treenailut jäivät tekemättä. Oli kyllä ihan hyvä pitää eilinen lepopäivänä, muuten olisi taatusti kroppa hajalla.
Tänään teinkin sitten jälleen aineenvaihduntaa vilkastuttavan Päivän Treenin. Kummityttö veteli taas reippaana mukana. Nykyään hän jo tietää mikä liike tulee kiertoharjoittelutreenissä seuraavana, symppistä! :) Myös 2,5-vuotiaan kimeät "Hyvä, hyvä!"-huudot ovat omiaan siivittämään treeniä eteenpäin...!


Tähän loppuun vielä pieni pohdinta unesta: Olen viimeisen kuukauden aikana nukkunut huonommin kuin aikoihin. Tuon saman ajanhan  olen myös Laihisraivaroinut... Sykkeeni on myös ollut ajoittain jotenkin epätasainen, tai ainakin sen tuntuinen. Leposyke on ollut välillä korkea, välillä on tuntunut, että sydän pamppailee ihan omia menojaan, uni ei ole tullut, tai sitten olen herännyt keskellä yötä, jne. Aikas klassisia stressin oireita, vai mitä olette mieltä. En kuitenkaan koe olevani stressaantunut, päinvastoin. Olo on reipas ja mitä mainioin, paitsi noiden huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Huolestuttavaa on se, että lähimenneisyydessä tuollaisia öitä on useampia, ja esim. eilen olin totaaliuupunut, koska edellinen "unikrapulapäivä" oli vasta lauantaina...
Uskon, että osasyy näihin oireiluihin on kroppani tottumattomuudessa aktiivisuuteen, siis likunnalliseen sellaiseen. Olen juossut omalla mittapuullani pitkiä lenkkejä (10-14,5 km) kerran viikossa parin viikon ajan, on ollut Irlanninreissun ulkoilmatouhuja ja kamojen roudaamista + nuo viikottaiset muut treenailut. En ole mielestäni treenannut liian lujaa, itseasiassa tuntuu jopa siltä, että voisin tehdä enemmänkin, varsinkin sitä voimaharjoittelua! Mutta täytyypä tässä nyt kuitenkin seurailla oman kropan ja mielen signaaleita. Haluan voida hyvin, ja pystyä treenaamaan säännöllisesti. Tätä varten on tärkeää saada pidettyä lepo laadukkaana ja riittävänä sekä treenisykli tasapainossa. Haastetta siis kerrakseen!

Olen nyt punninnut itseni päivittäin, vaikka kirjaankin lukemat tänne ainoastaan kerran viikossa. Huomenna kierrän vaa'an kuitenkin kaukaa, sillä tunnen, ettei turvotus ole ihan heti poistumassa mihinkään. Turha kiusata itseään, hitaasti, mutta varmasti se paino sieltä kuitenkin tippuu! :) Ja saapas nähdä miten tulee nukuttua, on meinaan täysikuu...! ;)


Photobucket

maanantai 19. elokuuta 2013

VIIKKOPAINO + ENSIMMÄINEN TAVOITE SAAVUTETTU


Näin se on, 64 kg alitettu. HYVÄ MINÄ!!! Olen nyt siis normaalipainoinen, painoindeksi näyttää 24,9. Vielä on matkaa tavoitepainoon, mutta olen todella tyytyväinen etenemistahtiini ja -taktiikkaani. Tämä Laihisraivarikierros on nyt kestänyt neljä viikkoa, ja kuten tässä analysointipostauksessa jo aavistelin, porkkanana eteenpäin jaksamiselle on hyvä olo, ja liikunta + ruokailutottumusten muuttuminen rutiiniksi. Olen ehkä eniten yllättynyt siitä, etten ole kovastikaan himoinnut herkkuja, mm. salmiakkia. Edellisellä kerralla olin jatkuvasti tuskissani kaikennäköisten himotusten kanssa, mutta nyt tuntuu, että nuo äänet ovat hiljentyneet päässä. Liekö syynä se, että tällä kertaa en varsinaisesti koe laihduttavani, vaan ihan oikeasti tunnenn, että opettelen elämään uusi kärki edellä. Ja tuo kärki on oma hyvinvointi. Näin väitin viimeksikin itselleni, mutta kyllä se vaan niin oli, että silloin oli ykkösenä mielessä ulkonäkö.
Tyylikäs ja rennon näköinen Halasana
Olin äsken joogassa pitkästä aikaa, ja täytyy myöntää, että mm. Halasanassa roikkuminen, (en todellakaan saa vielä varpaita maahan!) ja oman pötsin tuijottaminen ketutti. Siinä se roikkuu suoraan nenän edessä pullistellen ja vetäytyen syvien hengitysteni tahdissa. Argh! Pakko oli siirtää katse ylemmäs reisiin, jottei oma energia lähtenyt kääntymään negistelyksi... Eli tottakai ulkonäkökysymykset kulkevat mukana, ehkä vaan hieman pehmeämmällä tavalla kuin silloin neljä vuotta sitten. :)

No niin, tästä on hyvä jatkaa. Illalla sään seljetessä lähden vielä ystävän kanssa pyörälenkille kukkia poimimaan. Ah, kuinka Jane Austenia! :D


Photobucket

sunnuntai 18. elokuuta 2013

COOPERIN TESTIN TULOS

No niin, tulipa pingottua! Lämmittelin ensin Oulunkylän liikuntapuiston pururadalla (1,8 km), jonka jälkeen siirryin urheilukentän juoksuradalle ottamaan mittaa itsestäni. Olin ladannut kolme biisiä soittolistalle valmiiksi rytmittämään juoksuani. Edellinen, neljän vuoden takainen Cooper-testailuni nimittäin meinasi kaatua liian vauhdikkaaseen ensimmäiseen kierrokseen, syytän Rihannaa ja Alice Cooperia! ;) Olen lukenut jostain, että kun oman juoksun rytmin saa samaksi kuin luureissa soivan biisin, suoritusta on mahdollista parantaa huomattavasti. Toki tykkään juosta myös ilman musaa, mm. purtsarilenkki meni metsää kuunnellen!

Kumpi on punaisempi, naama, vai juoksurata...?
Aloitin Cooperini hyvin löysästi keinuvan reggae-henkisen Major Lazerin "Get Free"-biisin tahdissa. (88 bpm). Vähän vajaat viisi minuuttia pötkin siis rennolla lenkkeilyvauhdilla, jonka jälkeen nostin tempoa seuraavaksi viideksi minuutiksi The Knifen "Silent Shout"-biisin siivittämänä (192 bpm). Tämä pätkä oli juoksun helpoin, tuntui, että sydän rummutti ja jalat tikkasivat hyvin biittiin! Viimeiset minuutit korvissa pumppasi astetta rauhallisempi, kuitenkin reipastempoinen ja runsaasti Girl Poweria sisältävä Nina Sky'n "Move Ya Body" (126 bpm). Viimeiset 200 m pingoin kuin viimeistä päivää niin, että laatta meinasi lentää. En silti päässyt rikkomaan syksyn 2009 lukemaa 1850 m, tänään meni melkeinpä metrilleen saman verran! Eipä silti ihan huono tulos ainakaan tuon allaolevan taulukon mukaan! Keskiverto.


Iltapäivä oli aikas kuuma, ja juoksu tuntui hetkittäin tuskaiselta. Meinaan testata itseni vielä uudelleen ainakin syys- ja lokakuussa. Saapa nähdä kuinka viileämpi ilma + tulevat kuntoilut vaikuttavat tulokseen parin kuukauden aikajänteellä! :)

Huomenna aamulla on vuorossa paluu joogamatolle, odotan innolla!!!


Photobucket

PÄIVÄ AIKAA ENSIMMÄISEEN VÄLITAVOITTEESEEN...


Jaiks, huomenna olisi tiedossa viikkopunnitus ja kuvien räpsäisy, on nimittäin ensimmäisen välitavoitteen aika! Jos vaaka näyttää huomenna maksimissaan 64 kg, voin kyllä iloisin mielin taputtaa itseäni selkään! Normaalipainoinen, ah, miten ihanalta kuulostaakaan tuo sana. Ei lievästi ylipainoinen, muodoton, eikä turvonnut, vaan ihan sellainen sopusuhtainen, mukiinmenevä muija! :D Saas nähdä kuinka käy...

Maastomeikkausta
Tämän viikon kuvausreissun jälkeen kroppa kylläkin tuntuu kevyemmältä ja erittäin energiseltä. Oli meinaan sen sortin bootcamp! Mutta siis ehdottoman hyvässä mielessä, en nimittäin ole pitkään aikaan tehnyt mitään noin fyysistä ulkoilmassa. Ja voi missä ulkoilmassa! Irlannin vaihteleva sää asetti omat haasteensa kuvaamiselle, ja tietenkin myös artistin meikille ja hiuksille, mutta itse nautin kaikesta, mitä luonto tarjoili! Oli kaatosadetta, merituulta, kosteutta ja aurinkoa, parhaimmillaan nuo kaikki yhtä aikaa. 

Mäkitreeni
Ja sitten kannettiin kalustoa... Tottakai miehillä, eli kuvaajalla ja hänen apurillaan/toisella kuvaajalla oli selässään painavimmat kuvauskamat, mutta roudarihommiin pääsi myös tämä meikkaaja-kampaaja! Eikä haitannut, päinvastoin. Sain noilla Irlannin tetsaamisilla sen sortin energiat itsessäni syttymään, että piti heti perjantaina päästä juoksemaan kunnon pitkä lenkki. Päätin pinkoa jälleen vanhemmilleni, ja tällä kertaa varustauduin niin, ettei heidän tarvitsisi jälleen tulla pelastamaan tytärtään matkan varrelta! ;) Pakkasin mukaani muutaman pähkinän ja 2 € kolikon. Ilmakaan ei onneksi ollut niin painostava, ja hiostavan kuuma kuin viime viikolla, jolloin tosiaan hyydyin loppumetreillä.

Nike + apin tiedot perjantain lenkistä.
Ensimmäinen etappi oli Helsingin keskustasta Käpylään, missä kävin kaupassa ostamassa puolen litran vesipullon. Sen juotuani loppumatka sujui todella iisisti ja rennosti. Matkaa kertyi Nike+ Running -appin mukaan 14,1 km. Huomasin vasta perillä, että jostain syystä ohjelma ei ollut rekisteröinyt viimeistä puolta kilometriä. Todellisuudessa lenkin pituus oli siis 14,7 km, jonka juoksin hiukan yli kahteen tuntiin. Juoksun aikana kilometri taittui keskimäärin 8,27 minuuttiin, joten keskinopeuteni oli about 7,25 km/h.

Tänään olisi vuorossa pururatajuoksentelua, ja COOPERIN TESTI, tuo ihastuttava yläasteen kauhuklassikko! ;)

Huomiseen!

Photobucket

keskiviikko 14. elokuuta 2013

HUOMEN POHJOIS-IRLANNISTA

Irish Shamrock @ Glenariff Nature Reserve
Aikamoinen reissu on ollut... Ollaan kuvattu kaksi päivää täällä Pohjois-Irlannissa mitä upeammissa lokaatioissa. Tänään siirrytään takaisin Irlannin puolelle, ja kuvataan viimeiset pätkät jossain merenrantakalliolla. Rankkaa on ollut, mutta ihan älyttömän kivaa! Juoksulenkkarit on olleet ahkerassa käytössä, tosin ei kylläkään juoksu-sellaisessa. Eilen mm. vaellettiin kauniissa luonnonpuistossa, todella mäkisessä maastossa, joten kaloreita kului taatusti.

Vehreää maisemaa oli tarjolla koko maan täydeltä!

Nyt lähden laittamaan kuvaustiimille aamiaista, niin saadaan tämä viimeinen kuvauspäivä käyntiin hyvin. :) Lisää kuvia ja tarinoita perjantaina! 

lauantai 10. elokuuta 2013

JUMPPAKÄRPÄNEN ON TÄÄLLÄ TAAS

Musca Exercitatio - Jumppakärpänen.

Ja kyllä, monen kahden päivän lepoilun jälkeen hyökkäsin taas tunteella treenin kimppuun! Tein sen vanhan kunnon aineenvaihduntaa vilkastuttavan Päivän Treenin + parit setit vatsalihaksia päälle. Treeni meni vauhdilla, sillä jumppakärpästelin jälleen lapsuudenkotini pihalla. Tällä kertaa kanssani treenasivat kummitytön lisäksi naapurin kaksospojat, kaikki kolme siis n. 2,5-vuotiaita. Meidän tohinaa seurasivat kaikkien vanhemmat, myös omani! Hiukan huvitti aluksi, mutta vitsit, että meni aika nopeasti, kun selittelin suuntaan ja toiseen mitä liikettä milloinkin teen ja miksi. Hapenottokyky varmaan parani samalla hyvin! Erityisen iloinen olen siitä, että jaksoin tehdä kaikki hyppykyykyt kunnolla ilmaan ponnistaen, ja hyppishyppelyt menivät vinhaa vauhtia tasajalkaa pomppien, n. 50 pyöräytystä 30 sekunnissa. HYVÄ MINÄ!!! :D

Ah, kyllä nyt on hyvä olo ja mieli. Voisiko olla niin, että jokin tuolla pään sisällä on muuttumassa...? Näet ja nimittäin tuon treenaamismotivaation suhteen! Aiemmin olen vallan sujuvasti antanut itseni luisua monen päivän taukoiluihin, jonka jälkeen olen todennut olevani patalaiska p#*ka, ja tarttunut morkkiksissani sipsipussiin. Ei vetele enää! Luin joskus Kukka Laakson "Maanantaisoturit"-kirjaa, jossa hän mainitsi osuvasti, että monen treenailu jää ajatuksen tasolle, koska tunteiden annetaan tulla mukaan kuvioon. Toisinsanoen Neiti X esim. miettisi: "Jaksaisko, viittiskö sitä tänään? Onko ilma liian kuuma, tai entä jos sit vaikka mieluummin vaan lukis uutta Oliviaa, ja ehkä huomenna sit...?!" Pulinat pois, ja hommiin. Ei mitään tuumailuja, treenata pitää! Ainakin vähän joka päivä, eikö? Tottakai ne lepopäivät sinne väliin, ja ehdottomasti pitää ottaa happea, jos kroppa huutelee tauon perään. Itse olen päättänyt, että viitenä päivänä viikossa täytyy tehdä jotain fyysistä vähintään puolen tunnin ajan. Ja olen ilokseni pysynyt tuossa päätöksessä jo kolmen viikon ajan! Meinaan tehdä huomennakin treenin, hah! :) Entinen minäni olisi excusanut itsensä treenaamiselta a) koska on sunnuntai ja b) lähden illalla työmatkalle.

...josta tulikin mieleeni, että ensi viikon ma-to päivitykset saattavat jäädä tekemättä, pahoittelut jo etukäteen! Kierrämme nimittäin kuvausryhmän kanssa Irlannin maaseutua ja rannikkoa, enkä uskalla yhtään veikkailla majatalojen wifi-yhteyksien, saatika sitten kuvauspäivien jälkeisten ylimääräisten tuntien määrää. Varaudun siihen, että olen kiinni meikkisiveltimissä sen verran tiiviisti, että ensi viikon päivitykset painottuvat sinne viikonloppuun. Lupaan ottaa paljon kuvia Vihreän Saaren maisemista. Lenkkarit lähtevät mukaan, eli jos aikaa jää, aion kirmata kilvan karitsojen kanssa vehreillä niityillä! (krhm, aikas romanttinen kuva tästä ensi viikon maalaisidyllistä...)

Ihanaa lauantaita, kuullaan vielä huomenna ennen lähtöä! :)

Photobucket