torstai 28. elokuuta 2014

YHDEN LEUAN METSÄSTYS JATKUU

Leuanmetsästys on edelleen käynnissä! :) Aloitin oman haasteeni melko tasan kuukausi sitten, perjantaina 1.8. Tarkoituksenani oli tehdä vähintään yksi leuanvetoliike mahdollisimman pitkälle joka kerran, kun kuljen makkarin ja keittiön välissä olevan tangon ali. Nooooooh… Ei ole aivan toteutunut, mutta sanotaanko nyt, että joka toinen päivä olen tehnyt ainakin 2-3 vetoyritystä. Tämän kuun alussa en pystynyt edes roikkumaan tangossa kunnolla. Nyt lihakseni ovat vetreytyneet, ja uskon, että hermotukseni parantunut yleisen treenailun myötä aika lailla! Niinpä sain uutta puhtia, kun uusin Kauneus & terveys-lehti tipahti tänään postiluukusta! Sivulta 88 löytyy nimittäin HAASTE:  K&T haastaa kaikki halukkaat lataamaan oman leuanvetokuvansa FBiin 1.12. mennessä. Palkintona on hienot Merrellin treenikengät! Jutussa on myös kunnon ohjeet ja hyviä vinkkejä leuanvetojen (vai leukojen vetämisen, vai leuanvedon) harjoitteluun.



Oma tämänhetkisen leukailutilanteeni pika-analyysi:

1. roikun tangossa sujuvasti suorin käsin, jalat ilmassa ainakin 15 sekuntia
2. saan tehtyä viisi "laskeutumisleuanvetoa" ilman suurempaa tuskaa (nousen tuolille niin, että leuka on tangon yläpuolella, ja laskeudun hitaasti alas roikkuma-asentoon)
3. saan nostettua ruhoani toisuvasti (ainakin viisi kertaa) ylöspäin muutaman sentin matkan
4. saan tehtyä ns. puolikkaan leuanvedon, jos seison lähtöasennossa jalat maassa
5. en edelleenkään saa tehtyä yhtään täydellistä leuanvetoa (= lähtöasento kädet suorana roikkuen, jalat ilmassa, leuka nousee tangon yläpuollele) 



Eli: AION SAADA YHDEN LEUAN SYYSKUUN LOPPUUN MENNESSÄ!
Ja jes, latasin juuri tuon tämän päivän leuanvetokuvan K&T:n Facebookkiin! :D



Photobucket

tiistai 26. elokuuta 2014

EILISEN JA TÄMÄN PÄIVÄN KUULUMISET

Kaksi tiukkaa työpäivää takana, huomenna onneksi ihan normipituinen rupeama luvassa. Olen nyt herännyt joka aamu tosi ajoissa, jotta ehdin istua koneella hoitamassa "toimistohommia" ennen varsinaista työpäivää. Illalla on tullut vielä vastailtua meileihin, joten eilinen ja tämä päivä ovat venyneet 14- ja 12-tuntisiksi. Oh well, yksityisyrittäjän arkea…! En valita. Eilinen meni Sokos Beauty Newsin kansikuvauksissa. Mallina oli Suomipopin Aamulypsyn Anni.  Värjättiin Hannan kanssa tukkaan uusi leiskuva syyssävy ennnen kuvausta A.K.A. Luovassa. Tehtiin kuvauksista myös pari videota, kerron, kun ne julkaistaan!

Kuva via Annin Instagram!

Päivän vika ruutu! Kun lähtee lapasesta…! ;) 
Illalla suunniteltiin vielä ensi viikon Gloria Fashion Shown staileja yhdessä muotitoimittaja-stylisti Liisa Kokon ja hiuksista vastaavan Miika Kemppaisen kanssa. Vedän itse näytöksen Lumene- meikkitiimiä!
Eilinen pitkä työpäivä siis päättyi vasta yhdeksän jälkeen illalla. Kyllä ruoka, ja sen päälle muutamat aurinkotervehdykset maistuivat. Pää ja kroppa olivat meinaan sen verran jumissa, että oli pakko vähän nollailla. Juoksemaan en jaksanut, enkä halunnut enää noin myöhään lähteä, joten tein minitreenin olkkarin lattialla. 2 min 10 s meni parvekkeen ovea vasten istuen, tuskaa teki!

Ruokailut meni eilen vähän huonosti; aamulla tuorepuuroa, välipalaksi muutama palanen omppua, salaattilounas kahden aikoihin, välipalana hedelmäsmoothie seiskan kieppeillä, ja iltaruoka (kananrintaa ja avokado-fenkolisalaattia) vasta klo 22. Turhan vähän oli välipaloja, ja sen kyllä huomasi pinnan kireydestä… Pitää ruveta ottamaan enemmän eväitä mukaan matkaan, kun on pitkiä päiviä tiedossa!

Seinäkyykkyhaastetta kynttilänvalossa… 

… ja sen perään kevyttä iltajoogailua.
Tänään olin opettamassa pitkän päivän Maker Academyn meikkaaja-maskeerajaoppilaille hiustenlaiton saloja. Pidettiin muotoiluraudan käytön tehopäivä, ja harjoiteltiin tupeeraustekniikoita. Huomenna jatketaan kihartamisen parissa! Tänään oli tosi kiva päivä, ja odotan innolla huomista. Aamulla on balettitunti, jonka missasin viime viikolla, eli odotan huomista tosi, tosi paljon!!! :D

Tämän päivän opetusohjelma.
Nyt seinäkyykkäyksen kimppuun, ja sitten unille. Meinaan tehdä taas huomenna "aamuvuoron" koneella ennen balettituntia ja opetuspäivää… Kaffet vaan valmiiksi odottamaan, ja kuivaharjaten kroppa hereille! ;)


Photobucket

maanantai 25. elokuuta 2014

VIIKKOPAINO JA ELOKUUN EDISTYMISKUVAT

No pah, eipä tippunut paino paljoakaan viime viikolla, vaivaiset 100 grammaa. Toisaalta edellisviikosta onkin tullut pudotusta kilon verran, eli aikataulussa ollaan! :)



Tässä aivan uunituore editymiskuvani, muutosta on kuin onkin tapahtunut, JEE! 



Kiinteytyminen ja turvotuksen vähentyminen näkyvät selvästi, vaikka painossani ei ole tapahtunut kuin kahden kilon muutos. Tuo ensimmäinen kuva on otettu heinäkuun alkupuolella, eli noin 6-7 viikkoa sitten. Jotta en jysähtäisi näille hujakoille kilojeni kanssa, ajattelin kokeilla tällä viikolla 5:2-henkistä ruokailumeininkiä. Tarkoittaa siis sitä, että kahtena päivänä kalorien pitää pysyä alle 500 kcal:ssa. En ole aiemmin ollut lainkaan kiinnostunut kyseisestä dieetistä, mutta nyt olen lukenut sen aineenvaihduntaa kiihdyttävästä vaikutuksesta useammastakin lähteestä. Onko kellään kokemuksia jaettavana, mielelläni kuulisin kommentteja! Teen tästä aiheesta ihan oman postauksensa, mutta työ- ja treeniviikkoani ajatellen nuo ns. paastopäivät voisivat olla keskiviikko ja lauantai.

Työtyrskyjä päin voimalla tuorepuuron, kahvin ja Laihisraivaroinnin! 
Nyt kohti alkavaa työviikkoa, ja aikas mielenkiintoista MUODONMUUTOSKUVAUSTA! :) Saan kohta kunnian päivittää erään tunnetun kaunottaren tukkatyylin, seuratkaa Instagramiani, niin eiköhän tuossa puolenpäivän kieppeillä paljastu kuka on kyseessä! ;)

Energiaa aamuun harmaudesta huolimatta, mus!

Photobucket

sunnuntai 24. elokuuta 2014

SYYSSUTINAA

Niin se vaan on, että kesän leppoisat tunnelmat ovat enää muisto vain! Hetkittäin meinaan hermostua, kun pelkään, että kalenteri täyttyy liikaa, enkä ehdi taaskaan pitää huolta itsestäni. Tämän viikon aikana tuo pelko on hiipinyt mieleen siitä syystä, että tein neljän päivän putken vetällä Lancôme-tapahtumaa Helsingin Sokoksella.

Lancôme Ladies Mars & Hans! :)
Tällaiset tapahtumapäivät ovat tosi palkitsevia! Pääsen tapaamaan ja meikkaamaan mielettömän ihania naisia ja samalla levittämään hyvää mieltä ja oloa. Toisaalta samalla tulee oltua todella tiiviisti läsnä, puhuttua, kuunneltua, neuvottua ja opastettua koko kahdeksantuntisen ajan. Tykkään kyllä tosi paljon jakaa naisille kauneusvinkkejä ja -niksejä, joiden tiedän helpottavan arjen kauneusrutiineista selviämistä, mutta varjopuolena on se, että intensiivisen päivän päätteeksi on energiat aika lailla nollissa. Tällä viikolla kävin työpäivän päätteeksi urheilemassa ainoastaan eilen, juoksin pienen n. 3,5 km lenkin reippaalla vauhdilla. Se teki hyvää, mutta myöhemmin illalla olin kyllä aivan naatti, ja uni maistuikin tänään puoli yhteentoista saakka! :)

Eilisen lounaanan Ravintola Loisteen maanmainio Teriyaki-lohisalaatti, jossa mukana quinoaa, slurps!
Onneksi ollaan Hannan kanssa syöty tosi terveellisesti joka päivä, ja illalla Oskari on huolehtinut ravitsevasta ja monipuolisesta ruokailusta. Välipalat ovat ikävä kyllä jääneet nauttimatta, eli kunkin päivän ruokailurutiini on ollut ainoastaan aamiainen, lounas ja päivällinen. Myös veden juonti on ollut epäsäännöllisempää, kuin ns. normipäivinä, jolloin työpäiväni rakenne on hieman liikkuvampi ja monipuolisempi. Tapahtumapäivinä ei välttämättä ehdi pitämään edes pieniä hengähdystaukoja meikkiopastusten välissä. Sen lisäksi on mahdotonta juosta jatkuvasti vessassa, joten meikkipöydällä oleva vesipullo tyhjenee turhan hitaasti. Pitkä yhtäjaksoinen jalkojen päällä oleminen myös turvottaa ja saa nesteet kertymään…

Ääks, keilapallon sormenreiät oikeassa sivureidessäni. Niistä eroon, JA ÄKKIÄ!!!
Aloitin toissapäivänä oikein tosissani taistelun selluliittiä ja nestekertymiä vastaan ottamalla kuivaharjauksen osaksi päivittäistä kauneusrutiiniani. Harjaan itseni hereille aamupesun yhteydessä, ja päivän päätteeksi teen toisen harjauskierroksen. Olen myös yrittänyt vilkastuttaa jalkojeni verenkiertoa iltaisin kylmä-kuumasuihkuttelulla ja nostamalla jalat seinää vasten. Tämä rutiini olisi pitänyt ottaa ohjelmistoon jo 15 vuotta sitten, kun olin seisomatyöläisurani ensimetreillä… Oh well, tässäkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Olen päässyt kuoppaihosta aikas hyvin eroon, mutta tuossa "heikomman jalkani" reiden syrjässä on kolme kunnon koloa, jotka näyttävät ihan keilapallon sormenrei'iltä! :D Meinaan tulevalla viikolla hommata jonkun hyvän selluloidivoiteen harjauksen kaveriksi, olisiko suosituksia?

Ah, ihanan inspiroiva alkusyksy!!! Keskiviikkona Helsingin yllä näkyi täydellinen tuplasateenkaari. 
Nyt meinaan lähteä raikkaaseen syysilmaan happihyppelylle! Huomenna jatkuu taas työputki. Alkuviikosta on luvassa kolme toooooosi pitkää päivää, torstaina helpottaa hetkeksi. Sitten onkin taas pe-la meikkiä ja tukkaa, minkä kerkeän! En valita, en hätäile, vaan aikataulutan ja organisoin ajankäyttöni, että ehdin liikkua ja myös hengitellä rauhaksiin tuolla kaiken kohelluksen seassa! :)

Ja hei IIIK!!! Huomenna on aika ottaa elokuun edistymiskuvat. Eli heti aamusta luvassa päivän puntarilukema & pikkariposeerausta. ;)

Aurinkoa sunnuntaihin!!!

Photobucket

perjantai 22. elokuuta 2014

PENSSELITÄDIN PÄIVÄN PIKAKUULUMISET

Pikainen päivän päivitys ennen nukkumaanmenoa: Aamu alkoi tapaamisella Sarin kanssa, joka kehuskeli seinäkyykänneensä eilen 3 minsaa. Olin ihan, että KÄÄK, itselläni tänään menossa vasta 1 min 50 s, ja eilinen 10 s vähemmän tuntui jo tuskalta. Sain Sarilta mukaani uusimman Me Naiset-lehden, jonka pääjuttua, eli Martina Aitolehden haastattelua ehdin aloittaa lukemaan aamulla. Juttu oli koskettava, ja päätin lukea sitä eteenpäin äsken iltakyykätessäni. Hups, niinhän siinä sitten kävi, että vähän vajaan kahden minuutin sijaan vetelinkin juttuun uppoutuneena kolme! Hah! :D Huomenna meinaan kuitenkin palata normirytmiin, joten 2 minuutin istunnon ei tämän päiväisen jälkeen pitäisi tuntua miltään…

Pensselitäti tähyilee Sokoksen edessä kohti tämän päivän lounaspaikkaa, eli Ravintola Da Vincia!
Päivän look oli tämän moinen: villahame COS, paita Katri Niskanen, henkselit Diesel, timanttiballerinat Zara, kännykkäpussukka Selected Femme, prillit Dolce & Gabbana, huulilla Lancôme L'Absolu Velours sävy 493 "Velours de Violine".  

Yksi tämän päivän Lancôme Grandiôse Lookeista by Minä
Treenailut on keskiviikosta alkaen jääneet nolliin, mutta mieli kaipailee jo kovasti lenkille ja lihaskuntoa tekemään. Ensi viikolla pääsen vihdooin myös tanssitunneille, jee! Jos vaan millään jaksan, herään huomenna aikaisin, ja painelen ennen viimeistä Lancôme-päivää aamulenkille. Nyt menen lukemaan Martinan haastattelun loppuun, ja painelen piikkimaton kautta pehkuihin!

Huomiseen! :)

Photobucket

torstai 21. elokuuta 2014

PITKÄN PÄIVÄN ILTA. KAKSI LASIA KUOHUVAA, KIITOS!

Tänään oli ihana päivä. Meillä oli Hannan kanssa ihan mieletön energia päällä. Tehtiin meikkejä, opastettiin, neuvottiin ja inspiroitiin naisia meikkaamaan… En ehtinyt edes nenänpuuterointi- tai kahvitaukoa pitämään! :) Lounasta sentään syötiin kaikessa rauhassa. Päivän parasta antia oli välitön asiakaspalaute, jonka Hanna sai meikattavana olleelta asiakkaalta halauksen ja vuolaiden kiitosten muodossa. Omaa mieltäni lämmitti erityisesti erään meikissä käyneen parikymppisen nuoren naisen äiti, joka tuli myöhemmin illalla varta vasten kiittämään, koska olin tehnyt hänen tyttärestään niin kauniin, ja samalla rohkaissut ja piristänyt tätä. Juuri tämän takia rakastan työtäni!

Pensselitäti piirtää meikkiohjetta kotiinviemiseksi!
Olin onnellinen, mutta ihan puhki kellon lähetessä seitsemää, jolloin pääsin viiden tunnin meikkausputken jälkeen ensimmäistä kertaa käymään wc:ssä! Huomasin, että skumppahammastani kolotteli oikein olan takaa. Mietin mielessäni kuinka ihanaa olisikaan istahtaa Hannan kanssa lasilliselle Helsingin Sokoksen kymppikerrokseen, ihailla alkavan syksyn pehmeää ilta-aurinkoa ja jutella päivän kuulumiset läpi. Vaikka me meikataan ja puuhataan noin puolen metrin päässä toisistamme, päivän aikana ei paljoa ehdi kyllä juoruilemaan. Kaikki huomio menee meikattaville ja opastettaville + itse huseeraan tuon lisäksi vielä tavaratalomikrofonin varressa.

Hanna ikuisti herkän hetkeni, kun tein päätöksen käydä tilaamassa kuplivat!
Soitin Odelle ja kerroin skumppakolotuksestani. Sanoin olevani huolissani, että jos nyt "petän lupaukseni" (Laihisraivarit-starttiin kuuluu NO ALCOHOL Hannan häihin, eli 13.9. saakka), niin lipsahdan samantien Dark Sidelle. Ode totesi ettei skumppalasillinen sentään mikään porttijuoma ole, ja että olen kuplivan hetkeni ilta-auringossa ansainnut! Jee, ihana aviomies tietää mitä haluan kuulla! 


Siinä ne nyt sitten on, kaksi lasia kuplivaa!
Olen viimeksi juonut viiniä kuutisen viikkoa sitten. Huh, miten nopeasti aika on mennyt, luulin meinaan, että tuosta mökkireissusta on vain kolme-neljä viikkoa…  Sen jälkeen päätin laittaa korkin kiinni, ja säästää itseni turhilta kaloreilta + turvotukselta syyskuun puolenvälin kieppeille saakka. Tänään kuitenkin tuntui vahvasti siltä, että lasillinen kuplajuomaa kruunaisi upean päivän. Niinpä suunnattiin Hannan kanssa Loisteeseen, ja kilistettiin kivalle päivälle.


Skumppavaltaistuimet.

Ensimmäinen kippis kuuteen viikkoon.
Eipä kait tästä aiheesta sen kummempaa…  En aio korkkia tämän enempää raottaa, sillä on tuntunut tosi puhdistavalta olla juomatta. Henkisesti ja fyysisesti. Toisaalta, kun tulee tällaisia ihania spessuhetkiä, niin hyvin voin kilistää. Kunhan ei mene siihen joka iltaisen "jospas tässä parit"-touhuun, mihin liian helposti tulee lipsuttua. Silloin jää helposti treenailut ja hyvin syömiset, ja pöhötyksen määrä on vakio. 

Hieno pilvi, ei niin hieno kuva… : /

Helsinki, my love. 
Hannan lähdettyä Junalle jäin vielä hetkeksi istumaan yksikseni Helsingin kattojen ylle, ja ihailemaan pilviä ja alhaalla asfalttiviidakossa rymisteleviä Taiteiden yön juhlijoita. Kotona odotti ruoka ja 1 min 40 s seinäkyykyt. Nyt nukkumaan, sillä huomenna on tiedossa aamupalaveri, ja sen päälle meikkitäti painelee taas Lancôme-tapahtumaa vetämään! Tulkaa käymään, jos kulmilla liikutte. Ollaan Hannan kanssa paikalla klo 11-19. 

#TGIF

Photobucket

keskiviikko 20. elokuuta 2014

POSEERAUSOHJEITA KESKIVARTALOPULLUKALLE

Työasunani Lancôme-meikkitaiteilijana oli tänään musta Ted Bakerin villamekko. Se on todellinen luottomekkoni, sillä sen leikkaus on kertakaikkisen nerokas! Vaikka keskivartalossani on yhä edelleen runsaasti ylimääräistä, tunnen itseni tämä mekko päällä hoikaksi ja kauniiksi! :) Ja olen niin onnellinen, että mahdun siihen jälleen!!! :D
Nappailtiin tänään Sokoksella Hannan kanssa parit kuvat Instagramiin, ja mietin kotiin tullessani kuinka hyvältä tai kamalalta täydellinenkin asu voi näyttää, jos sattuu poseeraamaan väärässä kulmassa. Pyysin Odea kuvaamaan mut mekko päällä kolmessa inhokki- ja suosikkiposeessani.

Kaikki varmaan ovat kanssani samaa mieltä, että ylärivi on ehdottomasti NO-NO -poseerauksia, näytän ihan kammottavalta! Hymy pysyy aina vaan… ;) Alarivin asennot sen sijaan toimivat ja saavat kroppani näyttämään aikas hyvältä! Tässäpä vähän analyysia asennoista:

1a "Kuudennella kuulla raskaana":
Jos keskivartaloon on kertynyt ylimääräistä, ei kannata koskaan antaa painon tippua takajalalle, ja nojata vatsa etuviistoon päin pystyssä kohti kameraa. Vaikka vaate olisi musta, keskivartalon alue muuttuu todella isoksi ja leveäksi + pullottava pystymaha saa aikaan vauvamasuefektin! Myös löysänä roikkuvat spagettikädet lisäävät velttoa yleisvaikutelmaa, ja treenattukin käsivarsi näyttää tästä kulmasta tasapaksulta

1b "Sporttikorkkiruuvi":
Kropan saa näyttämään todella hoikalta ja sporttiselta kääntämällä rintamasuuntaa hieman enemmän sivuun päin ja tvistaamalla yläkroppaa kohti kameraa. Peppua voi tietenkin samalla tyrkätä hieman esille! Sitten napa selkään, ei kuitenkaan hengityksen pidättämistä, se näkyy ilmeessä! Keskivartalo pysyy siis tiukkana pakettina. Takajalka kannattaa tuoda napakasti etummaisen jalan viereen pitäen ainoastaan sen päkiä maassa. Kantapää siis nousee kevyesti ilmaan. Kädet voi kiertää lantiolle, jolloin käsivarren lihakset jännittyvät, ryhti suoristuu  kauniiksi, ja masupullotuksen saa kätevästi piiloon. 

2a "Ladon ovi":
Suora pönötys jalat harallaan ja leuka hieman pystyssä ei sovi kuin kundeille! Axl Smith näyttää taatusti katu-uskottavalta tämän tyyppisessä poseessa, mutta keskivartalopullukka menettää kyllä kaiken naisellisuuden. Vartalo näyttää suoraviivaiselta ja muodottomalta, edes mekon keskikohdan laskokset ja viistoleikkaukset + täydellisen ryhdin antavat olkatoppaukset eivät pelasta! Myös kaksoisleuka korostuu, jos leuka on liian pystyssä kameraan nähden. Toisaalta leukaa ei kannata myöskään laskea liian alas, ilme tuimistuu, ja ylimääräiset leuat tursuilevat miten sattuu…

2b "Viiniruukku":
Kropan naisellisuuden saa parhaiten esiin pitämällä jalat yhdessä, ehkä vähän limittäin, ja paino selkeästi jommalla kummalla jalalla. Tällöin toinen puoli lantiosta nousee hieman. Toinen jalka nojaa päkiällä kevyesti maahan. Kädet voi tuoda korostetusti vyötärölle, jolloin sormien linja saa vyötärön näyttämään kapeammalta, ja olkavarret ryhdistyvät. Leukaa kannattaa hieman laskea ja kääntää muutama sentti ohi kameran, vaikka katse tapittaisikin suoraan linssiin. Jos pään pitää tässä asennossa liian suorassa, poseesta tulee helposti Justiinamainen! :D Kevyt etunoja toimii.

3a "Epämukavuusalueella":
"Mä täs vaan seison" -Hel-Looks-poseeraus ei valitettavasti sovi keskivartalopötkylälle, ainakaan tällaisessa asussa! Jos ilmekin on vielä jännittynyt, ja kädet näyttävät siltä, että ne haluaisivat äkkiä jotain tekemistä, on lopputuloksena rauhaton väkipakkopose. Valitettavan usein naistenlehtien seurapiiripalstoilla näkyy tätä poseeraustyyliä, varsinkin naispoliitikoilla. Koko asento huutaa: Äkkiä pois kameran edestä. Seuraava aste tästä on söpöilyasento, jolloin muka-ujous ja sisäänpäin vetäytyvä asento ristittyine jalkoineen, pihtipolvineen ja kyyryselkineen muuttuukin supertrendikkääksi bloggariposeeksi. ;)

4a "Linjoja pitkin":
Kropan ääriviivoja nuolevat pitkät, pehmeät kädet korostavat keskivartalon linjakkuutta. Jalat pysyvät jälleen yhdessä, paino on toisella jalalla, toinen nojaa päkiällä maahan. Se hartia, jonka puolella paino on, voi tipahtaa hieman alas, jolloin asentoon tulee lisää liikettä, eikä "Ladonovi" pääse yllättämään. Saman puolen käsi kiertää pehmeästi takapuolen sivuun, jolloin käsivarren linja myötäilee vyötärön ja lantion kurvia! Tätä asentoa ei kannata yrittää asetella liikaa, jottei lopputulos ole väkinäinen ja vaikean näköinen.

Mikä on teidän suosikkiasento näistä? Entä mikä oma vakipose loma- ja hippakuvissa? :)

Justiina. :)

Ihanaa sateista iltaa, huomenna taas Täydellisessä Työmekossa Grandiôse-lanseeraustapahtumaa vetämään! Nyt 1 min 30 s seinäkyykkäystä…

Photobucket

KUN UNI EI TUU… SIIVOA TYÖHUONE!

Eilinen oli todellinen puuhapäivä alusta asti. Oli palavereja, kävin vähän PR-toimistoissa katselemassa tämän syksyn uutuuksia, treenasin Monnan kanssa ja tapasin perhettä. Tuplasatsi (70 ja 80 sekuntia) seinäkyykkyjäkin tuli tehtyä, unohdin nimittäin suorittaa maanantain istunnon! ;)

Tiukka täti sovitteli Persolin arskoja Sopraano-Promode PR-toimistossa

Adidakselta on tulossa lokakuussa kauppoihin tällaisia herkkuja, kiinnostelee kovasti!

Seinä(tanko)kyykkysatsi 1 Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Monnan rääkin päätteeksi.

Sarkiman pikkutytöt poseeraamassa mumin jättiauringonkukkien edessä! :)
No kuinkas sitten kävikään, kun piti mennä levolle… Vanha kunnon *PIM*! Menin ajoissa, noin kymmenen aikaan nukkumaan, makoilin sängyssä piikkimatolla lueskellen aurinkokunnan ihmeistä, ja taisin vähän torkaahtaakin. Sitten sammutin valot, ja samalla sekunnilla mieli heräsi. Ärsyttävää! Kokemuksesta tiesin, ettei kannata jäädä sänkyyn pyörimään. Nousin siis ylös, ja menin keittiön pöydän ääreen lukemaan uusinta Oliviaa. Kello mateli, eikä nukkumattia näkynyt edelleenkään. Sensijaan sisällä tuntui kummallinen ahdistus. Päivän aikana sattuneet päänsärkyä aiheuttaneet työähräykset kaihersivat mielessä ja aiheuttivat levottomauutta. Tuntui, että haluan saada asioita selkeytettyä, lokeroitua ja järjestykseen. Noille työasioille en keskellä yötä voinut mitään, mutta sitten tajusin, että voin purkaa turhan negatiivisen energian työhuoneeseeni! Se on nimittäin ollut jo monta viikkoa ihan järkyttävä kaaos. Siis kirjaimellisesti. Niinpä tartuin toimeen, ja yritin mahdollisimman äänettömästi siirrellä tavarat paikalleen, ja pudistaa työpyhättöni energiat. Lupasin itselleni nimittäin alkuvuodesta, etten tekisi koneella töitä lainkaan työhuoneen ulkopuolella. Vallinneen kaaoksen takia olen lipsunut tuosta pahasti. 1,5 h puuhailtuani rakas "pikkuhuoneeni" näytti tältä:

Oikealla työhuoneeni puhdistuneet energiat aamuvalossa.
Siivousurakan jälkeen kello näytti tasan kaksi, ja kömmin takaisin peiton alle. Uni tuli melkein heti. Kello oli tosi aikaisin soimassa, jotta ehdin tekemään muutamat työjutut + blogin päivittämisen ennen työpäivää. Päätin jo yöllä, että jätän tämän aamuisen balettitunnin väliin, sen verran pitkä päivä on tulossa, ja unitunteja kertyi vajaat viisi. Olen tästä päivästä lauantaihin saakka Helsingin Sokoksella Lancômen uuden Grandiôse -ripsivärin lanseerauskiertueen meikkitaiteilijana. Nyt siis äkkiä mekko päälle, ja kohti Mannerheimintietä! Tulkaahan ihmeessä moikkaamaan, jos keskustassa päin liikutte!!! Ollaan Lancôme-tiimin kanssa paikalla klo 11-19, lauantaina klo 11-17. :)




Photobucket

tiistai 19. elokuuta 2014

HIKISTÄ VESIJUOKSUA

Kokeilin eilen ensimmäistä kertaa vesijuoksua oikein sillä lailla treenimielessä! Olen käynyt aiemmin pari kertaa juoruilemassa ja muka kuntoilemassa vesijuosten kaverin kanssa, mutta nuo lönköttelyt ovat kyllä olleet kaukana Monnan eilen vetämästä hikitreenistä! Aloitettiin ihan alkeista, eli käytiin tekniikka-asioita läpi. Äitini oli mukana treenaamassa, sillä hän on haaveillut vesijuoksun aloittamisesta, muttei ole rohjennut kokeilemaan. Sarkiman rouvat siis kauhoivat Mäkelärinteen uintikeskuksessa menemään yhteisvoimin! :D

Photo via BrianWonders.com
Haastavinta oli pysyä pystyasennossa, juoksuvyö kun tuppaa nostamaan peppua kohti pintaa. Myös jalkojen polkeminen laajalla kaarella vaati todellista keskittymistä. Kokeiltiin erilaisia etenemisvaihtoehtoja. Välillä kauhottiin ja poljettiin, sitten mentiin matkaa pelkkien jalkojen voimalla, kädet paikallaan, ja päinvastoin. Haastavinta oli etenemisen hitaus, varsinkin silloin, kun ei käytetty käsiä. Tuntui, ettei vedessä pääse mihinkään, ja turhautuminen oli lähellä. Sain itseni psyykattua keskittymään ajattelemalla: "Ei se päämäärä, vaan itse matka." Keskityin siis tekniikkaan, ja yritin ihan tosissani haastaa kroppaani kokonaisvaltaiseen työskentelyyn. Saatiin myös vetää pari spurttikisaa mamman kanssa "tikkaustekniikalla" jalat alhaalla polskien, kädet kylkien vieressä. Kaikki neljä raajaa tekivät pikkiriikkisen pientä liikettä vimmattua vauhtia! Hitto, että sydän hakkasi ja reidet polttivat. Äiti päihitti mut ensimmäisellä kierroksella mennentullen, mutta Sarkima nuorempi ampaisikin päätyseinään toisella vedolla ekana! Tasapeli. ;)
Tämän jälkeen mamma lähti puhaltelemaan, mutta mulle laitettiin vielä kauhomisräpylät käsiin, ja jatkettiin Monnan kanssa treeniä. Räpylöillä kauhominen teki tosi hyvää lavoille, rinta- ja käsilihaksille + koko kesän juntturassa olleelle olkapääälleni. Loppuun oli vielä vesivatsalihasrääkki jalat uima-altaan seinää vasten U-V-ja W-kirjaimia piirrellen. Olin ihan naatti noustessani altaasta! Sen verran kuitenkin innostuin, että meinaan mennä tänäänkin altaaseen Monnan lihaskuntotreenin jälkeen. Aion myös hankkia ne räpylät!

Photobucket

maanantai 18. elokuuta 2014

VIIKKOPAINO - VIHDOIN TAAS NORMAALIPAINOINEN!



Herramunvereni, se on kuulkaa niin, että OLEN NORMAALIPAINOINEN!!! Tällä päivämäärällä vaakani näyttää 63,2 kg ja bmi on 24,7. Sen kunniaksi ilotulituksia ja jänisräikän rätinää! Ok, todellisuudessa kuuluu sateen ropinaa ja naapuritalon putkirempan ääni, mutta EI HAITTAA! Olen niin iloinen. Jännitin vähän, että näinköhän pysyn aikataulussani ja pääsen tällä päivämäärällä ensimmäiseen välitavoitteeseeni. Ja kyllä vain, pääsin kuin pääsinkin! Noin puolen kilon viikkovauhtia olen saanut painoani tippumaan juurikin niillä keinoilla ja ajatusmalleilla, joita olen listannut tuohon yläpalkkiin kohtaan Suuri Suunnitelma ja Mikä Laihisraivarit.

Tähän vielä pieni recap Laihisraivarointitavoitteistani:

- haluan oppia kohtuutta syömisen suhteen
- haluan syödä hyvin ja oikein
- haluan hallita herkkuhimoni

- haluan ottaa liikunnan tärkeäksi osaksi elämääni 
- haluan haluta liikkua

- haluan näyttää hyvältä ihanissa vaatteissa, jotka omistan
- haluan omistaa vyötärön

- haluan pitää huolta itsestäni 
- haluan olla armollinen itselleni
- haluan voida hyvin, ja sen myötä näyttää hyvältä

Nuo kaikki ovat alkaneet toteutua, joten tästä on hyvä jatkaa. :)

Photobucket

sunnuntai 17. elokuuta 2014

SUNDAY SUMMARY - TÄMÄN VIIKON TREENIT

Tällä viikolla alkoi seinäkyykkyhaaste, mutta niitä (tuskaisia) sekunteja en laske mukaan tuohon liikunnan määrään. Eilen kyykyt jäivät tekemättä, olin niin poikki detox-päivän jälkeen… Tänään tein siis tuplat, aamulla 50 s ja äsken lenkin jälkeen 60 s. Mietin tuossa ovea vasten kykkiessäni, että miten ihmeessä koskaan, ikinä, milloinkaan pystyn istumaan kyseisessä asennossa yli 1,5 minuuttia...?! Tämän päivän minsa teki jo todella tiukkaa. Ok, alla oli rapsakka lenkki, mutta silti!


Tämän illan lenkkini omistin ystävälleni Timolle, joka kiskaisi eilen ensikertalaisena Helsinki City Marathonin aikaan 5 h 15 min. MIELETÖN SUORITUS!!! Timon juoksun kunniaksi pinkaisin matkaan reippaasti omaa "mukavuusvauhtiani" sukkelammin. Tuppaan meinaan juoksemaan lenkeilläni kilsan noin kahdeksaan minuuttiin, mutta tänään jalat rullasivat hyvin ja pingoin menemään kovempaa kuin koskaan! :)

RAIVARIVIIKON 3 TREENAILUT:

ma: Cross Fittaulua PT: n kanssa 1 h 


ti: juoksulenkki 30 min (3,7 km) keskivauhdilla 8 min 3 s/ km 
SEINÄKYYKKY 10 s

ke: balettitunti 1 h 15 min
SEINÄKYYKKY 20 s


to: lepopäivä 
SEINÄKYYKKY 30 s

pe: salitreeni PT: n kanssa 1 h 
SEINÄKYYKKY 40 s

la: dynaaminen jooga 1,5 h yin-jooga 1,5 h (detox-retriitti)
EI SEINÄKYYKKYÄ

su: juoksulenkki 30 min (3,7 km) keskivauhdilla 6 min 38 s/ km 
SEINÄKYYKKY 50 s JA 60 s

Yht. 7 h 15 min jumppakärpästelyä! :)

Huomenna vuorossa vesijuoksutreeni Monnan kanssa, nyt unille…

Photobucket

DETOX-PÄIVÄ VILLA MANDALASSA

Vietin eilisen päivän puhdistuen joogan, raakaruoan ja maaseudun hiljaisuuden voimalla Villa Mandalassa Loviisassa. Olen käynyt pari vuotta sitten samaisenn hyvinvointikeskuksen "Takaisin kartalle"-viikonloppukurssilla.  (Seuraava järjestetään 10.-12.10. Suosittelen lämpimästi!) Tuo viikonloppu oli itseasiassa alkusysäys suuremmalle muutokselle, mitä parhaillaan työstän elämäni eri osa-alueilla. Syksyllä 2012 istutin siemenen, joka on itänyt mieleni sopukoissa tähän kesään saakka. Nyt se on vihdoin alkanut versota ja vahvistua. Odotan innolla mitä itsestäni kasvaakaan hyvällä hoivalla ja huolenpidolla. :)


Villa Mandalan detox-päivä oli samalla syntymäpäivä- ja läksiäislahja ystävälleni Riikalle. Hän nimittäin pakkaa parin viikon kuluttua (jälleen kerran) laukkunsa, ja muuttaa (taas vaihteeksi) pois maasta. Halusin viedä hänet pieneen seikkailuun viettämään laatuaikaa kanssani, ja samalla puhdistautumaan ja nauttimaan meille molemmille rakkaista asioista: kehon ja mielen haastamisesta, hyvästä laadukkaasta ravinnosta ja tietenkin rentoutumisesta.

Automatka-aamiaisena savukalkkuna-fetamunakasta, salaattia ja pähkinä-marja-raejuustoherkkua.
Riikka oli saanut etukäteen ohjeet pukea päälle mukavat vaatteet ja pakata mukaan uikkarit ja pyyhkeen, lopusta huolehdin minä. Laitoin meille ajomatkaa varten hyvän aamiaisen ja ison termosmukillisen kahvia, ja hain jännittyneen matkakumppanin kotoa klo 7.50.


Olin varannut ajomatkaan hyvin aikaa, kiireessä ei nimittäin kannata aloittaa detoxailupäivää! Oltiin perillä Loviisassa jo hyvissä ajoin, joten jäätiin hetkeksi pellon reunaan nauttimaan aamuauringosta, ja kuvailemaan kaunista maisemaa.







Perillä Villa Mandalassa Riikalle selvisi mistä päivässä oli kyse, tyytyväinen hymy levisi leidin kasvoille, kun hän kuuli ohjelman. :) Aamu alkoi Kirsi Tikan vetämällä dynaamisella puolentoista tunnin detox-joogaharjoituksella. Hiki virtasi sopivasti, ja treenin jälkeen janotti vietävästi! Kirsi ohjasi ihanasti, ja uskon, että myös ne kurssilaiset, jotka eivät olleet aiemmin jooganneet, pysyivät hyvin kärryillä.


Klo 11.45 päästiin nauttimaan Suvi Tikamon loihtima kolmen ruokalajin raakaruokalounas. Alkupalana oli herkkusieni-kanttarellikeittoa. Otin kuvan, mutten laita sitä tähän. To be honest: keitto oli erittäin maukasta, mutta vaaleanharmaanruskea ulkonäkö ei ollut kovin kutsuva. Yritin saada keitosta kaunista kuvaa, mutta ei. :) Sensijaan pääruoka kuvautui varsin kauniisti!


Pääruokana oli aasialaishenkistä kurkkunuudelia, jossa oli mukana mm. parapähkinää, sitruunaruohoa ja mustia seesaminseimeniä. Todella herkullista ja täyttävää! Suvi oli myös leiponut ihan mieletöntä gluteenitonta leipää, jossa oli käytetty mm. tattaria. En ole koko viikon aikana syönyt leipää lainkaan, mutta eilen kyllä otin palasen. Nam.


Jälkkärin meinasin aluksi skipata kokonaan, mutta päädyin kuitenkin maistamaan hiukan. Pähkinä-crumblen päälle oli kasattu karamelisoitua fenkolia, cashew-vaahtoa ja vadelmasorbettia. Kaikki tietenkin raakaa, detoksaavaa. Nautin jälkkäriäni varoen, sillä en halunnut herättää viikkojen työn tuloksena unille saamaani sisäistä sokerihiirtäni. Ehdoton ei tarvitse olla, mutta herkkuholistina joudun ihan tosissani olemaan varuillani, etten lipsahda Dark Sidelle.


Lounaan jälkeen lähdettiin pienelle metsäkävelyretkelle haukkaamaan happea ja ihailemaan luontoa. Metsä on todella inspiroiva ja rauhoittava elementti. Sinne matkaan mielessäni aina, kun kaipaan rauhaa ja hengähdystaukoa omista ajatuksistani. Kiivettiin Riikan kanssa meditaatiokivelle, joka on n. neljä metriä korkea siirtolohkare. Meditoin hengittelemällä metsän tuoksuja ja upottamalla katseeni ympäröivään syvään vihreyteen.





Oli myös ihanaa tutkailla, kuinka syksy alkaa vähitellen saapua. Puolukat olivat jo kypsiä, ja pihlajanmarjatkin punersivat vihreyden keskellä.




Seuraavaksi oli vuorossa Suvin vetämä raakaruokakurssi. Tehtiin pizzaa ja suklaakakkua, jotka syötäisi päivän päätteeksi iltapalana. Teen tästä aiheesta ihan oman postauksensa, sen verran on kerrottavaa… 






Nopeasti raakaruoka-aiheesta sen verran, että Raw Food – elävä ravinto tarkoittaa kypsentämätöntä, mahdollisimman puhdasta ja entsyymirikasta ruokaa. Suvi oli mm. kuivannut pizzapohjat meille valmiiksi kuivurissa, sillä uunia, paistamista, tai mitään muutakaan kypsentämismenetelmää ei käytetä. Samoin pähkinät ja siemenet oli esiliotettu, jotta pääsimme suoraan hommiin.

Riikka relaksoi ennen yin-treenin alkua.
Iltapäivän yin-joogaharjoitus alkoi klo 15.30. Olen kuullut yinistä ystäviltäni, mutten ole koskaan kokeillut sitä itse. Ideana on, että kussakin asennossa pysytään todella pitkään, ja syvän hengityksen avulla pyritään rentouttamaan ja pidentämään lihaksia. Puolentoista tunnin harjoituksen aikana tehtiin ainoastaan viisi eri aentoa. Ja nämä asennot olivat todella kaukana aamutreenin dynaamisista sotureista ja jumalatarkyykyistä! Taisin jopa torkahtaa pariin otteeseen… :)

Kuva via Villa Mandala Instagram.
Olen viime keväästä asti kärsinyt hengityksen pinnallisuudesta. Hallitsen joogassa käytettävän Ujjayi-hengitystekniikan, mutten ole saanut hengitystäni kulkemaan kunnolla pitkään aikaan. On tuntunut, kuin rintakehäni kohdalla olisi lukko, jonka läpi hengitys ei pääse nousemaan. Olen monena iltana kotona koittanut rentoutua ja saada hengitystä kulkemaan, tuloksetta. Ollaan juteltu Oden kanssa aiheesta useasti, sillä hänellä on ollut ihan sama ongelma. Tuntuu, kuin keuhkojen päällä olisi tiiliskivi. Eilinen yin-harjoitus tuli siis kuin tilauksesta! Hengitykseni kulki ihan OK, mutta tunsin koko ajan, etten saanut vedettyä ilmaa sisääni niin hyvin, kuin pitäisi. Harjoituksen loppupuolella maattiin lattialla toisella kyljellä, kädet levällään ja katse selän takana olevaan seinään päin. (…tai jotenkin noin, olin siinä vaiheessa erittäin rentoutuneessa tilassa unen ja valveen rajamailla…!) 
Kuulin kuinka Kirsin ääni kehotti hengittämään ilmaa sisään ikäänkuin vatsan kautta, antaa ilman nousta pitkin kylkiä ylöspäin ja nauttia vielä rauhallisen, lämmittävän sisäänhengityksen viimeisestä mainingista antaen keuhkojen täyttyä äärimmilleen ja rintakehän nousta kohti kasvoja. Silloin se tapahtui; keskikroppani ja rintakehäni välissä ollut lukko loksahti auki! Saatoin melkein kuulla pienen naksahdusäänen. :) Se oli ihana ja vapauttava tunne. Tuon jälkeen keuhkoni täyttyivät ilmasta äärimmilleen sisäänhengitys toisensa jälkeen, ja itselleni tuli autuas ja helpottunut olo.


Harjoituksen päätyttyä olin jokseenkin pökkeröisessä tunnetilassa. Vesi maistui jälleen… Suuntasimme Riikan kanssa rentoutumaan saunaan ja paljuun. Sinne kävellessä oli kumma tunne, ihan kuin sisälläni olisi ollut napakka seiväs, jonka varassa veltot raajat ja raskas pää yrittivät keikkua menemään. Olin todella voipunut, mutta kertakaikkisen hyvällä tavalla. Saunan lämpö teki hyvää.


Saunassa päästiin testaamaan Mádaran tuotteita. Moni olisi halunnut ostaa samantien mukaansa… Onneksi saatiin lähtiessä ihanat goodie bagit, joissa oli kosmetiikkakotiinviemisiä. :)
Meitä oli detox-päivää viettämässä parisenkymmentä retriittien kokijoina varsin erilaista naista. Paljussa turistessa kuulosti siltä, että kaikki olivat tähän detox-kokemukseen varsin tyytyväisiä.


Ilta-auringossa päästiin vielä nauttimaan aiemmin päivällä valmistamiamme herkkuja. Pika-analyysi: kypsentämätön pizzapohja ei ollut makuuni. Ehkäpä jos ruoka olisi ollut nimeltään "piiras" tai "quiche",  pää ja suu olisivat hyväksyneet pohjan paremmin. Täytteet olivat jees, mutta jäin kaipaamaan alkuperäisen ei-raakapizzapohjan rapeutta. 


Suklaakakku oli LA BOMBA. :D Söin sitä Laihisraivaroinnista huolimatta pienen palasen. (En harmi vaan napannut kuvaa iskemättömistä kakuista, mutta herkulliselta se näyttää haukattunakin.) Kuten sanottu, teen näistä ruokajutuista oman postauksensa, mutta sen verran sanon tuosta kakusta, että oli ihan mielettömän hyvää. Söin palasen, joka oli n. 1/24 kakusta. Kakut olivat 12 hengelle tarkoitettuja, mutta se, joka pystyy vetämään tuota tuhtia jöötiä ns. normikakkupalan kokoisen annoksen, niin lippu salkoon! :) Makeutta tuli kookossokerista, taateleista ja banaaneista, joten pinnalle ripoteltujen mustaviinimarjojen kirpeys ja hapokkuus olivat varsin tervetullut lisä.


Laskin tänään tuon koko kakun noin-kalorit: LA BOMBA, 6700 kcal! Hups. ;) Omalle viipaleelleni sain lukemaksi n. 280 kcal, eli siis suunnilleen saman verran, kuin keskiverto juustokakkupalassa. Tässäpä voidaan siis todeta, etteivät raakaherkutkaan ole kalorinkyttääjälle sopivia. Jos sensijaan verrataan raaka- ja normikakun ravintoarvoja, vitamiineja, jne., niin kyllä raakaversiot pesevät sokeri/jauho-vastaavat 6-0.

Hyvää matkaa maailman ääriin (jälleen kerran!), rakas palatsikoira. :)
Täytyy sanoa, että oli kyllä ihanin päivä pitkään aikaan! Iso kiitos Kirsille, Suville ja Villa Mandalan väelle, kun piditte meistä niin hyvää huolta. Kävin jo sivuilla kurkkaamassa, että mikä voisi olla seuraava kurssi, minne tulen. Ja lukijoille tiedoksi: Tämä ei ole yhteistyössä toteutettu hehkutus-postaus, vaan ihan puhtaasti onnistuneen detox-päivän jälkeisissä endorfiinihöyryissäni naputtelen omasta vapaasta tahdostani! :D

Rauhaa, rakkautta ja hyvää oloa tähän sunnuntaihin!

Photobucket