sunnuntai 22. helmikuuta 2015

LÄHIRETKELLÄ OMASSA OLKKARISSA & RAVINTOLA SINNESSÄ PORVOOSSA

Ollaan tänä viikonloppuna tehty lähiretkeilyä, ensin omassa olkkarissa ja eilen illalla piipahdettiin myös Porvoon suunnalla. Rakennettiin perjantai-iltana "pesä" olkkarin lattialle, eli raahattiin petauspatja, peitot ja tyynyt sohvan eteen, ja perustettiin siihen meidän viikonloppuleiri. On ollut tosi hauskaa olla yökylässä toisessa huoneessa, on tuntunut samalta kuin joskus teininä pyjamabileissä. Ollaan syöty aamiaista, katottu leffoja, luettu, bloggattu ja oltu vaan. Hupi se on pienikin hupi, vai mitä? ;) Maailman helpointa omatoimiseikkailua, suosittelen kokeilemaan!


Eilen kävin Afroilemassa iltapäivästä, jonka jälkeen hurautettiin Porvooseen Ravintola Sinneen dinnerille. Täten julistan, että se on kyllä yksi mun suosikkiravintoloista, ehdottomasti kotimaan Top 5:ssä. Käydään siellä pari-kolme kertaa vuodessa lounaalla, brunssilla tai illallisella, joka kerta on mennyt ihan nappiin! Ruoka on lähituotettua, sesongin mukaista ja usein luomua. Puhtaita makuja kivalla twistillä. Sinne löytyy nykyään myös Helsingistä Eerikinkadulta. Olen käynyt siellä lounaalla ja pari kertaa after workilla, dinneriä en ole vielä päässyt testaamaan. Kolmen käyntikerran perusteella uskallan kyllä sanoa, että homma rullaa yhtä mallikkaasti, kuin Porvoossa!

Naama näkkärillä.
No sitten eiliseen Porvoon dinneriin… Mulla on edelleen ollut koko viikon ajan kova peruna-, pasta- ja leipätarve. Sanon tässä kohtaa tarve, enkä himo, sillä koen, että se on mun kroppa, joka huutaa hiilareiden perään, ei pään tyydyttämättömät mielihyväreseptorit. Normaalisti en ole kauheasti edellä mainittujen perään, mutta nyt on reissusta paluusta saakka ollut kova hiilaritankkausvaihe päällä… 

Tyhjentynyt leipäkori.
Sinnessä leivotaan itse ihanaa leipää. Korissa oli herkkusämpylöiden lisäksi myös syntisen hyvää saaristolaisleipää. Tehokkaan tanssitunnin jälkeen mulla oli ihan mieltön nälkä, ja pistelin ruokaa odotellessa poskeen melkein koko korillisen leipää. I kid You not, koko kori meni! Sekosin jossain kohtaa laskuissa voitelemieni leipien määrästä. Pöydässä oli myös näkkäriä, mutta sen jätin rauhaan! (…paitsi piti tietenkin ottaa yksi "naama näkkärillä"-hassuttelukuva.)


Leivän puputtamisesta huolimatta alku-, pää- ja jälkiruoka menivät kaikki kaupaksi. Alkupalana nautiskelin karitsapastramia, jonka kaverina oli marinoitua selleriä, sieniä ja kapriksia. Jestas, että oli hyvää. Lautasella yhdistyivät mummolan maut raikkauteen ja savuisuuteen. Pääruokana oli kuhaa ja kasviksia, ja jälkkäriksi Tarte Tartin. Kaksi jälkimmäistä olivat myös todella hyviä annoksia, mutten valitettavasti saanut niistä hyvää kuvaa…

Alkupalan rippeet.
Lopuksi pikainen asukuva Sinnen ovella, ja sitten lähdettiin huristamaan masut pinkeinä takaisin kohti Helsinkiä ja olkkarissa odottavaa pesää. Syötiin vielä vähän karaa, katottiin pari leffaa ja valvottiin myöhään. Täydellinen lopetus lauantai-illalle!

OOTD.
Edelleen mietin, että kauankohan tämä tankkailu mahtaa kestää? Napakasti kirjoitin maanantaina, että nyt saa luvan loppua, mutta hitot… Kait voisin sanoa leipäkoreille sun muille tiukan EI:n, mutta nyt just ei tunnu, että tarvitsee. Sama juttu noiden herkkujen kanssa. Vaikka tällä viikolla suusta on mennyt kaikenlaista epäterveellistä suolaista ja makeaa, kerrankin en tunne huonoa omaatuntoa tai syyllisyyttä. Päinvastoin! Oon jotenkin uudella fiiliksellä nauttinut noista herkkuhetkistä, sillä tiedän ja tunnen kehossa ja mielessä, että vaikka annankin herkuttelulle pikkusormen, enää ei mene koko käsi!

Näyttääpäs tuolla ulkona harmaalta ja tuuliselta. Taidanpa palata vielä hetkeksi tuonne pesään…  Vedän peiton korviin ja uppoudun Uuge K:n musaselektioon + Hesariin! :)

Photobucket

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti